The impacts of temperature on the long-term variation in migration and breeding performance of birds

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2028-1
Julkaisun nimi: The impacts of temperature on the long-term variation in migration and breeding performance of birds
Tekijä: Meller, Kalle
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, biotieteiden laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: As the climate of our planet is warming, there is an urgent need to understand how temperature changes affect nature and how the species are able to cope with the changing environment. In my thesis I used Finnish long-term monitoring data to examine the effects of fluctuations in temperature and other environmental variables on the migration behavior and breeding performance of birds. I found that during warm springs birds started to breed earlier, which increased the length of the time period spent in the breeding area because the timing of autumn migration remained mostly constant (only the young from the latest broods migrated later). After warm springs productivity (the number of offspring per adult) was moderately but uniformly higher than after cold springs in the study community passerine birds. The annual productivities and population sizes varied synchronously among the species. Despite I found connections between the annual temperature, productivity and population size, the long-term population trends were not connected to changes in productivity. This implies that changes in survival during the non-breeding period would be driving the trends. Mild winter temperatures caused higher proportion of partially migratory waterbirds to overwinter in Finland than in cold winters. Climate warming related lack of severe ice winters arguably was behind the steep increase in the proportion of resident in waterbirds, while there were no trends in terrestrial species during the study period. The annual wintering area choice of terrestrial species was little affected by temperature, but in several species the seed crop of trees had a strong impact. Modelling the distribution of migration phenology is often essential for studying whether the temperature related adjustments in phenology are sufficient to cope with the effects of climate change. My comparison of methods showed that usually relative simple distributions describe the migration phenology well. I also provided a simple novel method to account for the day-to-day variation in migration data. My findings indicate that the life-history traits of the northern bird species are responsive to the variation in temperatures, but there are differences between taxa and functional groups in the responses, which underlines the importance of studying numerous taxa in order to draw general conclusions and predict the effects of continuing climate change.Ilmaston lämmetessä on ensiarvoisen tärkeää selvittää lämpötilavaihteluiden vaikutukset luonnossa ja arvioida kuinka hyvin lajit pystyvät sopeutumaan muuttuviin ympäristöoloihin. Väitöskirjassani tutkin suomalaisten pitkäaikaisseuranta-aineistojen avulla, kuinka lämpötilat ja muut ympäristömuuttujat vaikuttavat lintujen muuttokäyttäytymiseen ja pesintämenestykseen. Tutkimuksissani selvisi, että lämpiminä keväinä linnut pesivät aikaisemmin, mikä pidensi yksilöiden pesimäalueilla viettämää aikaa, koska syysmuuton ajoittuminen pysyi enimmäkseen vakiona (vain kaikkein myöhäisimpien pesintöjen nuoret linnut muuttivat myöhemmin). Lämpiminä keväinä poikastuotto (nuoria / aikuinen) oli hieman parempi kuin kylminä keväinä liki kaikilla lajeilla varpuslinnuista koostuvassa tutkimusyhteisössäni. Sekä poikastuoton että populaatiokoon vuosittaisissa vaihteluissa oli lajien välistä synkroniaa. Vaikka vuositasolla lämpötila, poikastuotto ja seuraavan vuoden kannankoko olivat yhteydessä toisiinsa, pitemmällä aikavälillä muutokset poikastuotossa eivät aiheuttaneet kannanmuutoksia, mikä viittaa siihen, että muutokset pesimäajan ulkopuolisessa kuolleisuudessa olisi aiheuttanut kannanmuutokset. Leutoina talvina suurempi osuus osittaismuuttajavesilinnuista talvehti Suomessa kuin kylminä talvina. Vesilintujen talvehtijaosuuden voimakas kasvu 25-vuoden tutkimusjaksolla johtui luultavasti siitä, että ilmaston lämpenemisen takia ankaria jäätalvia ei ollut. Maalinnuilla talvehtijaosuudet eivät muuttuneet eikä lämpötilat vaikuttaneet talvehtimisalueiden valintaan, mutta sen sijaan puiden siemensato vaikutti monen lajin talvehtimiskäyttäytymiseen. Muuttofenologian jakauman mallintaminen on usein tarpeen sen tutkimiseksi, kuinka hyvin linnut ajoittavat muuttonsa suhteessa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin ympäristössä. Eri menetelmien vertailu osoitti, että yleensä suhteellisen yksinkertaiset jakaumat kuvaavat hyvin muuttofenologiaa. Kehitin myös uuden yksinkertaisen menetelmän ottaa huomioon päivittäistä vaihtelua muuttajamäärissä. Tulokseni osoittavat, että lämpötilat vaikuttavat pohjoisten lintujen muuttoon ja pesintään, mutta eri lajien ja toiminnallisten ryhmien välillä on eroja vasteissa. Tämä korostaa monia lajeja ja lajiryhmiä sisältävien tutkimusten tärkeyttä yleistettävien tulosten saamisessa ja ilmastonmuutoksen vaikutusten luotettavassa ennustamisessa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-2028-1
http://hdl.handle.net/10138/160724
Päiväys: 2016-04-01
Avainsanat: biologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
The_impa.pdf 641.9KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot