Causes and consequeces of delay in vascular surgery

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2017-5
Title: Causes and consequeces of delay in vascular surgery
Author: Noronen, Katariina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, verisuonikirurgia
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-04-15
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2017-5
http://hdl.handle.net/10138/160725
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The obvious goals in vascular surgery are to operate patients with symptomatic carotid stenosis before stroke, to revascularise patients with diabetic foot ulcers (DFUs) before amputation is required and to operate patients with abdominal aortic aneurysms (AAAs) before aneurysm rupture. The aim of this thesis was to investigate the timing of treatment and the concurrent impact on the outcome in these three patient cohorts in Helsinki University Hospital (HUH). For symptomatic carotid stenosis the risk of ischemic stroke is the highest in the following weeks after ischemic symptoms, hence carotid surgery is recommended within two weeks. This goal was reached for only 11% of the patients in HUH during 2007-2008, which led to organisational changes in 2009. In 2010 37% of the symptomatic patients were operated on within two weeks and the median time from symptom to surgery had shortened from 47 to 19 days. Therefore, reaching the two-week target time is an achievable goal provided that in addition to the institutional changes, efforts are also made to improve the public awareness. No studies exist on the optimal timing of revascularization in patients with DFU. The whole treatment process from referral to revascularisation was analysed for patients with DFU referred to vascular surgeon in 2010-2011. Significant discovery was that in the treatment of DFUs delay more than two weeks from referral to revascularization was associated with inferior limb salvage. DFU always need prompt diagnostics of the possible underlying ischemia and rapid revascularization once detected. Also, the acceptable delay of elective AAA repair has not been determined, and conclusive evidence on the rupture risk of large aneurysms has been lacking. In HUH during the elective treatment process of AAAs in 2005 2010 21 (5.8%) emergency operations and 11 (3.0%) aneurysm ruptures occurred. In order to minimize aneurysm ruptures and emergency operations while waiting for surgery, guidelines for the timing of elective AAA treatment process are required and the fulfilment of these guidelines need to be followed up. Of the 154 patients excluded from operative treatment 33% died of an aneurysm rupture and 5 patients out of 12 undergoing emergency operation survived. Exclusion from elective aortic repair is a decision requiring careful consideration and collaboration between different specialities.Verisuonikirurgisten toimenpiteiden optimaalinen ajoitus on tärkeää, koska toimenpiteen oikea ajoitus merkitsee mm. aivoinfarktilta välttymistä, alaraajaan säästymistä sekä aneurysman puhkeamiselta välttymistä. Hoidon suunnittelun haasteiden voidaan odottaa kasvavan tulevaisuudessa, kun huomioidaan lisääntyvät potilasmäärät ja toisaalta rajalliset resurssit. Väitöskirjan tavoitteena on selvittää hoidon viivettä, syitä ja mahdollisia seurauksia kolmessa verisuonikirurgian potilasryhmässä: potilaat, joilla on oireinen kaulavaltimoahtauma, diabeettinen jalkahaavauma tai vatsa-aortan aneurysma l. pullistuma. Nykyiseen tutkimusnäyttöön perustuen suositus on leikata oireinen kaulavaltimoahtauma kahdessa viikossa oireen jälkeen. Vuosina 2008 2009 HYKSissä tämä tavoite toteutui 11 % potilaille, jonka vuoksi 2 leikkausaikaa lisättiin joka viikkoon ja mikäli vapaata aikaa ei löytynyt, suosituksena oli asettaa potilas päivystysleikkauslistalle. Vuonna 2010, muutosten jälkeen, 2 viikon aikatavoitteeseen ylsi jo 37 % potilaista ja mediaani aika oireesta leikkaukseen lyheni 47:stä 19 päivään. Diabeettisen jalkahaavan hoidon viiveestä on tutkimustietoa varsin vähän. Väitöskirjassa selvitetään koko hoitoketju lähetteen teosta verenkiertoa parantavaan toimenpiteeseen, pallolaajennukseen tai valtimoleikkaukseen. Diabetesta sairastavilla verenkiertoa parantavan toimenpiteen viivästyminen yli kaksi viikkoa lisää merkittävästi amputaation vaaraa verrattuna alle 2 viikossa leikattuihin. Diabetesta sairastamattomilla ei ollut eroa yli- ja alle 2 viikkoa odottaneiden välillä kunhan toimenpide tehtiin 4-6 viikon sisällä. Näin ollen erityisesti diabetesta sairastavien kohdalla on kiinnitettävä huomio siihen että leikkaus tehdään nopeasti. Vatsa-aortan aneurysman esiintyvyys kasvaa iän myötä, yli 65 v miehillä se on n 5. %. Suuri osa potilaista on monisairaita, jolloin erityisesti tulee arvioitavaksi leikkauksen riskit ja hyödyt. Vuosina 2000-2010 HYKSissä leikkaushoidon ulkopuolelle rajattiin 154 potilasta. Toisin kuin aikaisemmin on ajateltu, aneurysman repeämä oli yleisin kuolinsyy. Leikkaushoidon ulkopuolelle rajaaminen vaatii tämän vuoksi erityisen tarkkaa harkintaa. Leikkaushoitoon ohjatuille potilaille vuosina 2005 2010 tapahtui odotusaikana 11 aneurysman repeämää (3.0 %). Määrän minimoiminen edellyttää tavoiteaikataulujen käyttöä sekä niiden toteutumisen seurantaa.
Subject: verisuonikirurgia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
CAUSESAN.pdf 3.372Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record