Verbien tuoton lisääminen kroonisessa afasiassa : tapaustutkimus tehostetun puheenkuntoutuksen vaikuttavuudesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201603211303
Title: Verbien tuoton lisääminen kroonisessa afasiassa : tapaustutkimus tehostetun puheenkuntoutuksen vaikuttavuudesta
Author: Virjamo, Veera
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201603211303
http://hdl.handle.net/10138/160896
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tehostettu puheenkuntoutus (CILT/ILAT) on osoitettu tehokkaaksi afasiaterapiamenetelmäksi vielä afasian kroonisessa vaiheessakin. Se perustuu kolmeen periaatteeseen: kuntoutuksen toteuttamiseen intensiivisesti, kielellisten toimintojen harjoittelemiseen toiminnallisissa tilanteissa ja kuntoutuksen keskittämiseen tehostetusti kielellisiin toimintoihin. Konkreettisuusefekti tekee vaikeasti kuviteltavien sanojen tuotosta vaikeaa afaattisille henkilöille. Esimerkiksi verbisanojen tuotto voi olla estynyt. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, lisääkö tehostetun puheenkuntoutuksen menetelmään perustuva puheterapiajakso kroonisesti afaattisen henkilön konkreettisten ja mentaalisten verbien tuottoa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tarkastella kuntoutusjakson vaikuttavuutta arvioimalla konkreettisten ja mentaalisten verbien määrän kasvua tilastollisten menetelmien avulla. Vaikuttavuutta arvioitiin myös tarkastelemalla muutoksia tutkittavan arkikommunikaation määrässä ja laadussa. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yksi suomenkielinen henkilö, jolla oli agrammaattinen Brocan afasia. Kuntoutusjaksoa edelsi kaksi kielellisten toimintojen arviointia, joilla pyrittiin selvittämään tutkittavan kyky tuottaa verbejä. Osa arviointimenetelmistä oli kliiniseen käyttöön vakiintuneita mittareita ja osa tutkimuskirjallisuuteen perustuvia, tutkielman tekijän laatimia mittareita (verbien tuoton tehtävät). Lisäksi tutkittavan sosiaalis-toiminnallista kommunikaatiota arvioitiin kommunikoinnin aktiivisuuden mittarin (CAL) avulla. Kuntoutusjakso toteutettiin kuuden viikon aikana noin neljä kertaa viikossa, 1,5 tuntia kerrallaan eli yhteensä 30 tuntia. Heti kuntoutusjakson jälkeen tutkittavan kielelliset taidot arvioitiin samoilla alkumittauksissa käytetyillä menetelmillä uudestaan. Seitsemän viikon kuluttua kolmannesta arvioinnista toteutettiin seuranta-arviointi. Kielelliset toiminnot arvioitiin siis yhteensä neljä kertaa. Kuntoutuksen vaikuttavuutta arvioitiin laskemalla tilastollista merkitsevyyttä verbien määrän kasvusta ja sosiaalis-toiminnallisen vuorovaikutuksen mittarin muutoksilla. Tulokset ja johtopäätökset. Kuntoutusjakson jälkeen tutkittavan konkreettisten verbien määrä kasvoi tilastollisesti merkitsevästi. Mentaalisten verbien määrässä havaittiin kasvua, mutta se ei ollut tilastollisesti merkitsevää. Sosiaalis-toiminnallisen vuorovaikutuksen mittari CAL:n avulla havaittiin, että heti kuntoutusjakson jälkeen tutkittavan arvio kommunikointinsa määrästä ja laadusta ei kasvanut, mutta seurannassa kasvoi. Tehostettu puheenkuntoutusmenetelmä soveltui myös yksilöterapiassa toteutettuna lisäämään verbien tuottoa puheeseen.Objectives: Intensive language action therapy (ILAT/CILT) has been found to be effective in the treatment of aphasia, even in the chronic state of aphasia. It is based on three principles emphasising several components of therapy: massed practise, functional communicative contexts, and restriction to verbal output only. ILAT is typically practiced in group settings, but in this investigation it was performed on a single-participant design. Studies have shown that verbs and nouns can be separately impaired in aphasia, partly because of the concreteness effect: nouns are more imageable than verbs. The concreteness effect also explains that certain types of verbs are easier to produce than others (concrete versus more abstract verbs). The objective of this study was to measure the increase of concrete and more abstract verb production after the ILAT-intervention. In addition, there has been discussion about functional communication outcomes of aphasia therapy. Therefore, this study also takes into account the measurement of aphasic speaker's everyday communication using self-evaluation (Communicative Activity Log, CAL). Method: The participant of this study was a non-fluent speaker with Broca's aphasia. The quality and the amount of communication was measured two times before the treatment phase and two times after it. The treatment phase included intervention approximately four times per week for six weeks about 1,5 hours each time (30 hours in total). The changes in measured communication were evaluated with statistical tests for effect size. The functional communication was assessed with Communicative Activity Log (CAL). Results and conclusions: The results showed improvement in the production of concrete verbs. The production of abstract verbs did not increase significantly. Functional-communication measure did not demonstrate increase in communication amount and quality right after the therapy, but in the follow-up it did increase. Intensive language action method was found to be an effective treatment also as an individual therapy.
Subject: ILAT
effect size
afasia
tehostettu puheenkuntoutus
verbikuntoutus
kuviteltavuus
kuntoutuksen vaikuttavuus
sosiaalis-toiminnallisen kommunikoinnin arviointi
vaikutuksen suuruus
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record