Depersonalisaatio nuorisopsykiatrisilla potilailla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201603211311
Title: Depersonalisaatio nuorisopsykiatrisilla potilailla
Author: Hassinen, Katriina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201603211311
http://hdl.handle.net/10138/160905
Thesis level: master's thesis
Abstract: Depersonalization refers to the experience of alienation from oneself. It is a common symptom, although not so widely studied in adolescents suffering from mental health problems. Depersonalization is a dissociative symptom, of which a main characteristic is loss of coherence on mental functions. However, compared to more severe forms of dissociation, depersonalization is relatively common also in nonclinical populations. The present study takes a closer look at the comorbid symptoms of adolescents experiencing depersonalization. Is there a connection between depersonalization and psychiatric diagnosis categories, severity of depression or anxiety symptoms, or symptoms associated with risk for psychosis? Based on previous studies, it is expected that mood and anxiety disorders and the severity of depressive symptoms as well as suspiciousness and perceptual abnormalities of the psychosis risk symptoms will be positively correlated with depersonalization. This study is part of the Helsinki Prodromal Study by the National Institute for Health and Welfare. The subjects (N=152) were new patients aged 15-18 in psychiatric treatment with various kinds of mental health problems. They were selected for further assessment after initial screening. Depersonalization was assessed with the Prodromal Questionnaire (PQ) depersonalization factor (Therman et al. 2014). The Structured Clinical Interview for the DSM-IV, Clinical Version (SCID-CV) and medical records were used for the diagnostic assessment. Depressive symptom severity was measured with the Beck Depression Inventory and the Beck Hopelessness Scale and severity of anxiety with the Beck Anxiety Inventory. The severity of psychosis risk symptoms was assessed with the Structured Interview of Prodromal Symptoms (SIPS). Mood disorders were associated with depersonalization as hypothesized. A similar association was not detected for anxiety disorders, though depersonalization was modestly positively correlated with the severity of depressive and anxiety symptoms. All of the positive SIPS-symptoms, especially delusional ideas were correlated with the severity of depersonalization. This was the case also with bizarre thinking, focus and attention problems, decreased experience of emotions and self, dysphoric mood and impaired tolerance to stress. These findings indicate that there are differences in the severity of depersonalization depending on the type of comorbid symptoms. For clinical applicability of the results, further study using more detailed definitions of depersonalization is needed.Depersonalisaatio eli itsestä vieraantumisen kokemus on yleinen mutta vähän tutkittu oire mielenterveyden ongelmista kärsivillä nuorilla. Depersonalisaatio kuuluu dissosiatiivisiin oireisiin, joita kuvaa psyykkisten toimintojen koherenssin häiriintyminen. Verrattuna vakavimpiin dissosiatio-oireisiin depersonalisaatio-kokemukset ovat kuitenkin suhteellisen yleisiä myös ei-kliinisissä populaatioissa. Tämä tutkimus tarkastelee depersonalisaatio-oireista kärsivien nuorisopsykiatristen potilaiden tarkempaa oirekuvaa. Onko psykiatrisilla diagnoosiluokilla tai masennus-, ahdistuneisuus- ja psykoosiriskioireiden vakavuudella yhteys depersonalisaatioon? Aiempien tutkimusten perusteella positiivisen yhteyden voidaan odottaa löytyvän mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöillä, masennusoireilun vakavuudella sekä psykoosiriskioireista epäluuloisuudella ja aistiharhoilla. Tutkimus kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen psykoosin esioireita kartoittavaan Helsinki Prodromal Study -tutkimusprojektiin. Tutkittavat (N=152) olivat eri syistä psykiatrisen hoidon aloittaneita 15–18-vuotiaita nuoria, jotka kutsuttiin lomakeseulonnan jälkeen jatkohaastatteluun. Depersonalisaation mittarina käytettiin NKK-kyselylomakkeen (Nuoruusiän kokemuskysely) depersonalisaatiofaktoria (Therman ym. 2014). Diagnostinen arviointi toteutettiin SCID-CV-haastattelun (Structured Clinical Interview for the DSM-IV, Clinical Version) sekä sairaskertomusten perusteella. Masentuneisuutta mitattiin Beckin depressiokyselyllä sekä Beckin toivottomuuskyselyllä. Ahdistuneisuuden mittarina käytettiin Beckin ahdistuneisuuskyselyä. Psykoosiriskioireiden voimakkuus arvioitiin SIPS-haastattelulla (Structured Interview for Prodromal Syndromes). Mielialahäiriöiden havaittiin odotusten mukaisesti olevan positiivisesti yhteydessä depersonalisaation voimakkuuteen. Ahdistuneisuushäiriöillä yhteyttä ei havaittu, mutta sekä masennus- että ahdistuneisuusoireilun vakavuudella havaittiin yhtäläinen, hienoinen positiivinen yhteys depersonalisaatioon. Kaikkien positiivisten psykoosiriskioireiden, erityisesti harhaluuloisten ajatusten vakavuus yhdistyi depersonalisaation voimakkuuteen. Muista SIPS-oireista eriskummallinen ajattelu, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmat, tunteiden ja itsensä kokemisen väheneminen, unihäiriöt, dysforinen mieliala ja stressinsietokyvyn heikentyminen olivat yhteydessä depersonalisaation voimakkuuteen. Tulokset osoittavat, että depersonalisaatio-kokemusten voimakkuudessa on oirekuvasta riippuvia eroja psyykkisistä häiriöistä kärsivillä nuorilla. Tulosten kliininen soveltaminen vaatii jatkotutkimuksia ja depersonalisaation yksityiskohtaisempaa määrittelyä.
Subject: depersonalisaatio
nuorisopsykiatria
NKK
SIPS
psykoosiriski
Discipline: Psykologia
Psychology
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record