Suomen yöperhosseuranta (Nocturna) 1993–2012

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/161221

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_15_2016.pdf 6.764Mb PDF View/Open
Title: Suomen yöperhosseuranta (Nocturna) 1993–2012
Author: Leinonen, Reima; Pöyry, Juha; Söderman, Guy; Tuominen-Roto, Liisa
Belongs to series: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2016
ISSN: 1796-1726
ISBN: 978-952-11-4565-0
Abstract: Raportissa esitellään Suomen valtakunnallisen yöperhosseurannan (Nocturna) 20 vuoden seurantakauden 1993–2012 keskeiset tulokset. Seuranta käynnistettiin vuonna 1993 kokonaisen eliöryhmän kattavana luonnon monimuotoisuuden yleisseurantana, mutta havaintoverkoston supistumisen myötä seuranta on ensimmäisen 10 vuoden jälkeen keskittynyt metsäympäristöissä tapahtuneisiin lajiston muutoksiin. Laajimmillaan seurannassa oli mukana 152 pyydystä vuonna 1996, ja 2010-luvulla havaintokohteiden määrä on vaihdellut välillä 42–45. Pyydysten ylläpidosta ovat pääosin vastanneet alueelliset ELY-keskukset, ja aineiston määrittämisestä ja tallennuksesta vapaaehtoiset perhosharrastajat. Seurantaa ovat koordinoineet Kainuun ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus (Syke). Seurannan tuottamaa aineistoa voidaan käyttää monien ympäristössä tapahtuvien laaja-alaisten muutosten, kuten maankäyttö, ilmasto ja ilmansaasteet, vaikutusten tutkimiseksi. Suomen yöperhosyhteisöissä on todettu vuosina 1993–2012 useita merkittäviä ja laaja-alaisia muutoksia. Vuosittain havaittu lajimäärä ja yksilömäärien jakautumisen tasaisuutta kuvaavan alfa-indeksin arvot ovat nousseet, ja nousu on ollut voimakkain maan eteläosassa. Yöperhosten monisukupolvisuus eli useamman kuin yhden sukupolven esiintyminen kesässä on yleistynyt, ja muutos on ollut voimakkain maan eteläosassa. Useat eteläistä alkuperää olevat yöperhoslajit ovat runsastuneet voimakkaasti, samalla kuin pohjoiset lajit ovat vähentyneet. Lajien runsaussuhteissa tapahtuneiden muutosten myötä Suomen yöperhosyhteisöjen lajikoostumus on keskimäärin ”lounaistunut”. Kaikkien yöperhoslajien kokonaisrunsaus on seurantajakson aikana vaihdellut jaksoittaisesti siten, että runsaimman esiintymisen vaiheet ovat kymmenen vuoden välein vuosina 1995–96 ja 2005–06. Todennäköisin selitys useimmille havaituille muutoksille Suomen yöperhosyhteisöissä on Pohjois-Euroopan alueella seurantakauden aikana tapahtunut ilmaston lämpeneminen. Happaman laskeuman pieneneminen on todennäköisesti vaikuttanut myönteisesti jäkälillä toukkana elävien yöperhosten kantoihin. Lisäksi korkeasta maaperän typpipitoisuudesta hyötyvillä kasvilajeilla toukkana elävät yöperhoset ovat voineet hyötyä typpilaskeumasta. Esitämme useita suosituksia seurannan jatkokehittämiseksi. Seurannan verkoston ajallista tai alueellista kattavuutta ei tule enää pienentää nykyisestä, ja seurannan voimavarat tulee varmistaa ELY-keskusten tehtävissä tapahtuvista muutoksista huolimatta. Uusia pyydyspaikkoja tulee mahdollisuuksien mukaan lisätä katvealueille. Seurannan tulosten säännöllinen raportointi ja kansainvälisen yhteistyön käynnistäminen muiden yöperhosten seurantaa ylläpitävien maiden kanssa ovat lähitulevaisuuden tärkeitä tavoitteita.
URI: http://hdl.handle.net/10138/161221
Date: 2016
Subject: valopyydys
Subject (ysa): yöperhoset
lajit
metsät
ilmastonmuutokset
hyönteiset
seuranta


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record