Avioliittoperhe murroksessa? : Avioliitto, perhe ja yhdenvertaisuus avioliittolain muutosta puolustavassa argumentaatiossa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273401
Title: Avioliittoperhe murroksessa? : Avioliitto, perhe ja yhdenvertaisuus avioliittolain muutosta puolustavassa argumentaatiossa
Author: Mäkäräinen, Sara
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273401
http://hdl.handle.net/10138/161235
Thesis level: master's thesis
Discipline: Sociology
Sosiologia
Sociologi
Abstract: Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan avioliittolain muutosta puolustavaa argumentaatiota Suomessa vuonna 2014. Työssä analysoidaan avioliittolain muutokselle annettuja perusteita sekä selvitetään, millaisiin avioliitto-, perhe- ja yhdenvertaisuuskäsityksiin avioliittolain muutosta puolustava argumentaatio kiinnittyy. Lisäksi tutkimus vastaa kysymykseen, miten argumentaatio avioliittolain muutoksen puolesta haastaa ja vakiinnuttaa heteroseksuaalisen ydinperheen asemaa Suomen lainsäädännössä. Tutkimusta taustoittaa kriittisen perhetutkimuksen näkemykset yksilöllistymiskehityksen myötä moninaistuvista perheen käsitteistä ja käytännöistä, toisaalta perhemyönteistä politiikkaa kuvaavan familismin vakaasta asemasta 2000-luvun alun Suomessa. Tutkimusasetelmaa syventää myös katsaus kansainväliseen lainsäädäntökehitykseen, jonka keskiössä ovat syrjinnän vastaisten sopimusten yleistyminen sekä tavoite ihmisten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämisestä lainsäädännön keinoin. Moninaistuvista perhekäsityksistä ja syrjinnän vastaisesta lainsäädännöstä huolimatta kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön tulkinnoista on luettavissa painoarvo, joka annetaan kahden eri sukupuolta olevan vanhemman sekä heidän biologisten lastensa muodostamalle avioliittoperheelle. Tästä ydinperheontologisesta näkökulmasta eduskunnan marraskuussa 2014 tekemä päätös avata avioliittolainsäädäntö perheen ulkopuolisen adoption mahdollistavine liitelakeineen myös samaa sukupuolta oleville pareille sekä argumentaatio avioliittolain muutoksen puolesta muodostuvat kiinnostavaksi tutkimuskohteeksi. Ajankohtaisen lisän tuo avioliittolain muutosta käsittelevän lainsäädäntöprosessin perustuminen kansalaisaloitteeseen kansanedustajan tai oikeusministeriön valmisteleman lainsäädäntöaloitteen sijaan. Tutkimuksen aineistona on kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliitolain puolesta sekä 125 puheenvuoroa, jotka eduskunnan kahdessa täysistunnossa esitettiin avioliittolain muutoksen puolesta vuonna 2014. Aineisto on analysoitu Chaïm Perelmanin retorisen argumentaatioteorian tarjoaman käsitteistön avulla. Analyysin tavoitteena oli lukea esiin avioliittolain muutosta puolustava argumentaatiostrategia, joka rakentuu yleisökonstruktioiden, puhujan ja yleisön välisten yhteisymmärryksen alueiden sekä käytettyjen argumentaatiotekniikoiden kokonaisuudesta. Analyysimenetelmä mahdollisti huomion kiinnittämisen argumentaation vakuuttavuuteen sekä argumentaation rakentumisen logiikkaan osana vallitsevaa yhteiskunnallista ja kulttuurista kontekstia. Avioliittolain muutosta puolustavassa argumentaatiossa havainnollistuu syrjinnänvastaisen lainsäädännön sekä avioliittoperheen lainsäädännöllisen suojan monitulkinnalliset rajat ja risteymät. Tutkimus osoittaa, että argumentaatio avioliittolain muutoksen puolesta rakennetaan uskottavaksi viittaamalla perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteeseen, yhdenvertaisen kohtelun ihanteeseen sekä tasa-arvoon yleisenä ja tavoiteltavana arvona Suomessa. Merkittävä argumentaatiotekniikka on myös julkisen lainsäädännön erottaminen yksityisistä uskonnollisista arvoista. Yksityis- ja perhe-elämän ulkopuolelleen rajaava syrjinnän vastainen lainsäädäntö ei kuitenkaan riitä perustelemaan avioliittolain muutosta, joka kyseenalaistaa erityisesti avioliittoperheen vanhemmuuteen sisältyvän sukupuoliolettaman. Tutkimuksen mukaan avioliittolain muutoksen hyväksyntää vahvistetaankin ennen kaikkea rinnastamalla samaa sukupuolta olevien avioliittoperhe heteroseksuaaliseen avioliittoperheeseen. Samalla vanhemmuus pyritään erottamaan kahden eri sukupuolta olevan vanhemman välttämättömyydestä määrittelemällä hyvä vanhemmuus rakkauden, välittämisen ja sitoutumisen kautta. Vaikka ydinperheontologian heteronormatiivisuus kyseenalaistuu keskustelussa samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeudesta, vahvistaa eduskunnassa vuonna 2014 käytetty argumentaatiostrategia ajatusta ydinperheen välttämättömyyden yhteiskunnan perusyksikkönä ja tavoiteltavana perhemallina. Keskustelu avioliittolain muutoksesta häivyttää näkyvistä sateenkaariperheiden moninaisuuden lisäksi myös heteroseksuaalisten ihmisten erilaisia perhesuhteita yksinhuoltajaperheistä lapsettomiin perheisiin. Tutkimuksessa ei oteta kantaa siihen, onko häivyttäminen tarkoituksenmukaista vai tahatonta. Sen sijaan tutkimus osoittaa logiikan, joka sisältyy valittuun argumentaatiostrategiaan. Perheiden moninaisuuden piilottaminen näyttäytyy välttämättömänä keinona edistää homoseksuaalisten ihmisten yhdenvertaisia oikeuksia tilanteessa, jossa vastustus liittyy ennen kaikkea heteroseksuaalisen avioliittoperheen kyseenalaistuvaan asemaan. Argumentaatiostrategian logiikan purkaminen auttaa myös ymmärtämään, miksi avioliitoinstituutioon kriittisemmin suhtautuvat puheenvuorot jäävät eduskuntakeskustelun ulkopuolelle. Avioliittolain muutosta puolustava argumentaatiostrategia kiinnittyy vahvasti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon ihanteisiin, mitä heijastaa myös keskustelua läpileikkaava termi tasa-arvoinen avioliitto. Yhdenvertaisuuden ymmärrystä leimaa yksilöiden yhdenvertaisuuden ohella vaatimus parien ja perheiden yhdenvertaisuudesta. Perheen määrittyminen kahden vanhemman perheeksi saattaa kuitenkin kaventaa erilaisten perheiden yhdenvertaisuudesta käytyä keskustelua, jolloin tärkeää olisi suunnata huomio myös perheiden arkisiin valintoihin vaikuttavan lainsäädännön normatiivisuuden kyseenalaistamiseen ja purkamiseen sekä perhesuhteiden luovaan itsemäärittelyyn lainsäädännön marginaalissa.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record