Oppilaiden kirjoittamat tarinat historian ymmärtämisen apuna - Autonomian ajan historian opetusta 7.-luokkalaisille tarinan avulla

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605101617
Title: Oppilaiden kirjoittamat tarinat historian ymmärtämisen apuna - Autonomian ajan historian opetusta 7.-luokkalaisille tarinan avulla
Author: Marttinen, Sami
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämä tutkimus käsittelee Suomen autonomian ajan historian opiskelua oppilaslähtöisen tarinanluonnin kautta. Aihepiiri kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmassa 7. luokan historian opintoihin. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka oppilaat osaavat käsitellä Suomen 1800–1900 -lukujen taitteen historian tapahtumia osana tarinoitaan ja eläytyä tapahtumiin tarinoiden avulla – kuinka he luovat narratiivin mikrohistoriallisesta näkökulmasta ja osaavat sen avulla soveltaa historiallisia tietoja sekä osoittaa historiallista empatiaa. Lisäksi tutkimuksen kannalta kiinnostavaa oli se, kuinka oppilaiden asenteet historiaa ja sen opiskelua kohtaan sekä erilaiset taito- ja taideharrastukset näkyvät heidän luomissaan narratiiveissa. Oleellista oli myös saada tietoa, millaiseksi oppilaat itse kokivat oppimisprosessin sekä työskentelytavan. Aiemmin vastaavaa aihepiiriä on käsitellyt Esko Aho väitöskirjassaan lukiolaisten historiallisista kertomuksista vuodelta 2002. Ahon mukaan lukiolaiset kykenevät tuottamaan laadukkaita historiallisia tarinoita, joilla he tavoittavat myös historiallisen empatian tasoja ja kykenevät pohdiskeleviin historiallisiin esityksiin. Kuitenkin osa lukiolaisista turvautuu vielä hyvin traditionaalisiin kerrontatapoihin ja yksioikoiseen esitystapaan. Tutkimus suoritettiin teettämällä lohjalaisen yläkoulun 7. luokalle tarinankirjoitustehtävä. Tarinan kirjoittaneita oppilaita oli yhteensä 21. Tarinat käytiin lävitse Jörn Rüsenin historiallisten tarinoiden typologian mukaisesti ja jaettiin traditionaalisiin, esimerkinomaisiin, kriittisiin ja geneettisiin niiden pääasiallisen sisällön mukaan. Lisäksi oppilaat vastasivat avoimeen jälkihaastatteluun ja strukturoituun ennakkohaastatteluun, jolla pyrittiin selvittämään heidän historiakulttuurin käyttöään, luovia harrastuksiaan sekä ennakkoasenteitaan historianopiskelua ja historiaa kohtaan. Luokan oppilaiden suhtautuminen historiaan oli tutkimuksen ennakkohaastattelun mukaan varsin positiivinen. Historiakulttuurin käyttö oli haastattelun mukaan erityisen yleistä luokan poikien keskuudessa, luovissa harrastuksissa sen sijaan ei isoja eroja poikien ja tyttöjen välillä ollut. Suurin osa oppilaiden kirjoittamista tarinoista oli traditionaalisia, mutta esimerkinomaiselle ja jopa geneettiselle tasolle ylsi molempiin kaksi kirjoittajaa. Kokonaan kriittisiä tarinoita ei sen sijaan ollut yhtään, satunnaisia kohtauksia lukuunottamatta. Tutkimuksen mukaan luokan pojat suhtautuvat historiakulttuuriin positiivisemmin kuin tytöt. Sen sijaan tytöt pitävät tarinankirjoittamista mielekkäämpänä tapana oppia kuin pojat. 7.-luokkalaiset kykenevät kuitenkin kirjoittamaan johdonmukaisia ja juoneltaan ehjiä tarinoita, joissa parhaimmillaan tavoitetaan historiallisen empatian tasoja ja osataan käsitellä historiaa kausaliteettien avulla, eikä tässä ole merkittävää eroa tyttöjen ja poikien välillä tutkimuksen kohderyhmän tapauksessa.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201605101617
http://hdl.handle.net/10138/161582
Date: 2016
Subject: Narratiivit
tarinankirjoittaminen
historiakulttuuri
Rüsenin historiallisten tarinoiden typologia
Discipline: Suomen ja Pohjoismaiden historia
Finnish and Nordic History
Finlands och Nordens historia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Marttinen_Sami_Pro gradu_2016.pdf 854.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record