Vesilintusaaliin rakenne Suomessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211681
Title: Vesilintusaaliin rakenne Suomessa
Author: Alhainen, Mikko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Ecology
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2009
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211681
http://hdl.handle.net/10138/16162
Thesis level: master's thesis
Discipline: Skogsekologi
Forest Ecology
Metsäekologia (riistaeläintiede)
Abstract: Tässä työssä tarkastellaan sorsasaaliin laji- ja sukupuolijakaumaa sekä ikäjakauman ja siiven kehittyneisyyden maantieteellistä ja ajallista vaihtelua metsästyskauden aikana. Lisäksi pohditaan tulosten riistanhoidollisia sovelluksia paikallisella ja muuttoreitin tasolla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) järjesti valtakunnallisen siipinäytekeräyksen vuosina 2005–2007. Vapaaehtoisten metsästäjien keräämässä siipinäyteaineistossa oli 6 106 vesilinnun siipeä, joista 5 579 kuului tutkielmassa tarkasteltaviin sisävesien sorsalintuihin: sinisorsa (Anas platyrhynchos), tavi (Anas crecca), haapana (Anas penelope), jouhisorsa (Anas acuta), lapasorsa (Anas clypeata), tukkasotka (Aythya fuligula), punasotka (Aythya ferina) ja telkkä (Bucephala clangula). Vesilintusaalista 86,7 % koostui sinisorsasta, tavista, haapanasta ja telkästä. Nuorten lintujen osuus saaliissa oli puolisukeltajasorsilla ja punasotkalla noin 80 %, telkällä ja lapasorsalla 90 % ja tukkasotkalla 70 %. Nuorten lintujen osuus saaliissa pieneni Lapista Lounais-Suomeen kaikilla lajeilla paitsi jouhisorsalla ja haapanalla. Jouhisorsalla nuorten lintujen osuus kasvoi etelää kohti, ja haapanalla se oli suurin maan keskiosissa. Sinisorsan sukupuolijakauma oli tasainen. Muilla puolisukeltajilla saaliissa oli hieman enemmän naaraita. Telkällä nuorten lintujen saalis oli naaras- ja vanhojen lintujen koiraspainotteinen. Siiveltään vajaakehittyneiden lintujen osuus saaliissa pieneni merkitsevästi Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen. Vanhoista naaraista oli vajaakehittyneitä tai sulkimattomia Pohjois-Suomessa lähes 70 %, ja Etelä-Suomessa vajaa 40 %. Nuorilla linnuilla vajaakehittyneiden osuus saaliissa laski tasaisesti pohjoisen yli 20 prosentista etelän alle viiteen prosenttiin. Vajaakehittyneiden lintujen osuus laski selvästi jahtikauden alusta lokakuun alkuun. Metsästyskauden alussa vanhoista naaraista lähes 60 % oli vajaakehittyneitä tai sulkimattomia, ja nuorista linnuista vajaakehittyneitä oli Pohjois-Suomessa yli 20 % ja Etelä-Suomessa noin 5 %. Suomessa metsästysverotus painottuu edelleen nuoriin lintuihin. Talvehtimisalueilla verotetaan enemmän tuottavaa kannanosaa. Vanhat, pesinnässään onnistuneet, sulkivat naaraat näyttäisivät olevan alttiita metsästykselle jahtikauden alussa, mikä vaikuttanee paikalliseen sorsakantaan. Vesilintujen metsästys tulisi mitoittaa vuotuisen tuoton mukaan sopeutuvan käytön periaatteen mukaisesti. Sorsakantoja tulisi hoitaa ja seurata koko niiden vuodenkierron aikana käyttämällä alueella.
Subject: flyway
adaptive management
vesilinnut
ikäjakauma
riistaeläintiede
siipinäyte
siiven kehittyneisyys


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ABSTRACT.pdf 19.14Kb PDF View/Open
Final-KOKOGradu täydellinen kopio.pdf 315.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record