Teenage pregnancy in Finland: trends, determinants and consequences

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2164-6
Title: Teenage pregnancy in Finland: trends, determinants and consequences
Author: Leppälahti, Suvi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Teenage pregnancy is recognized by the World Health Organization (WHO) as one of the main public health concerns worldwide. Teenage childbirth and motherhood are associated with substantial socioeconomic and health inequalities. Research concerning those who undergo abortion at a young age remains limited, partly due to lack of reliable data. The present register-based study was designed to assess teenage pregnancy in Finland from 1987 to 2012. The aim was to investigate the trends, determinants and health and social consequences of teenage abortion and childbirth. The trends in teenage abortion between 1987 and 2009 (n=52 968) were examined. The proportion of abortions among all teenage pregnancies remained steady throughout the study period, being 82% among 13- to 15-year-olds and 41% among 18- to 19-year-olds in 2007–2009. Great fluctuation in the incidence of teenage abortion was seen (8.0/1000 in 1993, 11.5/1000 in 2003 and 9.7/1000 in 2009 among all teenagers). Repeat abortions almost doubled among the 16- to 19-year-olds. Obstetric outcomes were compared between all nulliparous teenagers (13–19 years [n=7305], further analyzed in groups by specific age) and control women (25–29 years, n=51 142) with singleton deliveries in 2006–2011. Teenagers faced increased risks of maternal complications during pregnancy, including a risk of urinary tract infection (UTI) (adjusted OR 2.9 [1.8-4.8]), pyelonephritis (6.3 [3.8-10.4]) and eclampsia (3.2 [1.4-7.3]). However, they were more likely to have uncomplicated vaginal deliveries (1.9 [1.7-2.0)]. The 1987 Finnish Birth Cohort was used to analyze the determinants and consequences of teenage pregnancy up to 25 years of age: girls who had experienced underage (<18 years) abortion (n=1041, 3.6%) or childbirth (n=395, 1.4%) were compared with each other and with girls who had no pregnancies. Five percent of all the girls in the cohort experienced underage pregnancy. Early-onset behavioral and emotional disorders and poor socioeconomic background were associated with higher risks of childbirth, and to a lesser degree, abortion. Specific risk factors of underage induced abortion were psychoactive substance use disorders (2.2 [1.3-3.5]), and having a mother who smoked during pregnancy (1.5 [1.3-1.8]) or had undergone induced abortion (1.8 [1.5-2.2.]) When the early adulthood outcomes of those who had experienced underage abortion were compared with those who gave birth, no significant differences in the risks of psychiatric disorders were found. Those who underwent abortion were more likely to achieve higher educational levels (2.4 [1.2-5.0]). When compared with those with no pregnancies, both pregnancy groups had elevated risks of most adverse conditions, but the risks were similar before and after conception. In conclusion, the low incidence of teenage pregnancy in Finland suggests that reproductive health services function comparatively well. To add, abortion or childbirth per se was not associated with mental ill-health. However, a substantial proportion of girls who experience a teenage pregnancy have a disadvantaged background and mostly for that reason, they seem to be a risk group for adverse outcomes in adulthood. These girls should be offered extra attention by social and healthcare professionals to prevent unplanned teenage pregnancies and further marginalization.Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt teini-ikäisten raskaudet yhdeksi maailman suurista kansanterveysongelmista. Teini-ikäisenä synnyttämiseen liittyy huomattavia terveysriskejä ja sosiaalista huono-osaisuutta. Toisaalta merkittävä osa nuorten raskauksista päättyy raskaudenkeskeytykseen, ja aiheesta on olemassa vain vähän luotettavaa tietoa. Suomessa on maailmanlaajuisesti verrattuna korkealaatuinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä. On tärkeää ymmärtää teiniraskauksien merkitys tällaisissa olosuhteissa. Tämä rekisteripohjainen väitöskirjatutkimus selvitti teini-ikäisten raskauksien trendejä, altistavia tekijöitä ja vaikutuksia Suomessa vuosina 1987─2012. Synnytyksiin ja keskeytyksiin päättyneitä raskauksia analysoitiin erikseen. Vuonna 1987 syntyneistä suomalaisista tytöistä vain 5 % koki teiniraskauden. Merkittävä osuus näistä raskauksista päättyi keskeytykseen, 13─15-vuotiaiden raskauksista jopa 80 %. Teini-ikäisten raskaudenkeskeytysten esiintyvyys vaihteli tutkimusjakson aikana samanaikaisesti yhteiskunnallisten muutosten myötä, esimerkkinä lasten ja nuorten palveluita koskevat muutokset. Teini-ikäisten uusintakeskeytysten määrä lähes kaksinkertaistui vuosien 1987 ja 2009 välisenä aikana. Varhaisella iällä alkaneet käytös- ja tunne-elämän häiriöt sekä lapsuuden sosiaalinen ja taloudellinen huono-osaisuus olivat yhteydessä suurempaan teini-ikäisenä synnyttämisen riskiin sekä jonkin verran myös raskaudenkeskeytyksen riskiin. Raskaudenkeskeytyksen kokivat todennäköisemmin tytöt, joilla oli päihteiden käyttöön liittyviä diagnooseja ja tytöt, joiden äiti oli kokenut raskaudenkeskeytyksen tai tupakoinut raskausaikana. Verrattuna 25─29-vuotiaisiin naisiin teini-ikäiset synnyttivät todennäköisemmin alateitse ilman synnytyskomplikaatioita. Kuitenkin heidän raskauskomplikaatioriskinsä oli suurentunut. Ennen 18-vuotispäiväänsä synnyttäneiden nuorten koulutustaso oli lisäksi matalampi ja heidän toimeentulotuen tarpeensa suurempi 25 vuoden iässä kuin heidän raskaudenkeskeytykseen päätyneillä ja etenkin teiniraskauden välttäneillä ikätovereillaan. Keskeytys tai synnytys itsessään ei näyttänyt lisäävän aikuisiän mielenterveysongelmien riskiä. Osalla raskaaksi tulleista nuorista mielenterveyden ja muiden hyvinvointiin liittyvien ongelmien riski oli kuitenkin suurentunut sekä ennen raskautta että sen jälkeen. Teiniraskauksien määrä Suomessa on verraten pieni. Kuitenkin huomattavalla osalla teiniraskauden kokeneista oli ikätovereitaan heikommat lähtökohdat jo ennen raskaaksi tuloa. Heillä oli 25 vuoden ikään mennessä keskimäärin useammin mielenterveyden, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Synnytys tai raskaudenkeskeytys itsessään ei kuitenkaan näyttänyt lisäävän mielenterveysongelmien todennäköisyyttä, ennemminkin muut taustatekijät. Suunnittelemattomien teiniraskauksien ehkäisemiseksi riskiryhmiin on syytä panostaa. Kun nuori tulee suunnittelematta raskaaksi, hänen tukemisensa voi estää häntä joutumasta syrjäytymiskierteeseen.
URI: URN:ISBN:978-951-51-2164-6
http://hdl.handle.net/10138/161882
Date: 2016-06-03
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record