Etelä-Afrikan ja Zimbabwen demokratisoituminen suhteessa demokratian edellytysteorioihin

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/16253
Title: Etelä-Afrikan ja Zimbabwen demokratisoituminen suhteessa demokratian edellytysteorioihin
Author: Saunamäki, Iikka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2009-05-11
URI: http://hdl.handle.net/10138/16253
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkasteltiin niin kutsuttujen demokratian edellytysteorioiden rajautumista teoreettisena kokonaisuutena sekä näiden teorioiden selitysvoimaa suhteessa Etelä-Afrikan ja Zimbabwen demokratisoitumisprosessiin monipuoluejärjestelmään siirtymisen jälkeisellä kaudella. Edellytysteorioiksi kutsuttiin tutkielmassa niiden teorioiden joukkoa, jotka käsittelevät minkä tahansa demokratian taustalla vaikuttavia perimmäisiä yhteiskunnallis-sosiaalisia edellytyksiä. Tutkielman tarkastelun tavoitteena oli toisaalta tuottaa induktiivisia havaintoja transitiovaiheen valtioiden demokratian taustaedellytyksistä ja näiden edellytysten suhteesta tällaisen valtion demokratisoitumisprosessille, toisaalta näiden kahden valtion tarjoamien erittäin kontrastisten demokratisoitumisprosessien kehityskaarien kautta jäsentää tähän asti varsin hajanaista ja vakiintumatonta edellytysteoriakeskustelua. Tutkielman aineistona oli teoreettisen keskustelun lisäksi Etelä-Afrikan ja Zimbabwen demokratisoitumisprosessia kuvaavia akateemisia tutkimuksia sekä artikkeleita. Kvalitatiivinen tutkielma yhdistelikin teoreettisen ja empiirisen työn elementtejä. Yksinkertaistetusti teoria näyttäytyi käsitteellisenä kehikkona, jonka puitteissa empiiristä analyysiä puolestaan tehtiin. Tutkimusongelma jäsentyi kolmen tutkimuskysymyksen ympärille. Ensimmäinen käsitteli demokratian edellytysteorioiden hajanaisen teoreettisen keskustelun hahmottamista mielekkäänä kokonaisuutena ja tämän keskustelun jäsentämistä keskeisiksi katsottujen jakolinjojen mukaan. Toinen tutkimuskysymys pohti työhön valittujen edellytysteoreetikkojen - Linderin & Bächtigerin, Putnamin, Vanhasen ja Przeworskin - selitysvoimaa suhteessa tarkasteltavien valtioiden demokratisoitumisprosessiin. Kolmas tutkimuskysymys käsitteli ensimmäisen tutkimuskysymyksen yhteydessä muodostetun teoreettisen synteesin ja sen pohjalta rakennetun demokratisoitumisen prosessisuuden huomioivan teoreettisen apparaatin kykyä tarkastella ja tavoittaa tehokkaammin demokratisoitumisen erilaiset kehityskulut. Edellytysteorioiden havaittiin jakautuvan kahden merkittävän keskustelua jäsentävän jakolinjan mukaan. Ensimmäinen liittyi demokratisoitumisen tarkastelun metodologiseen näkökulmaan näyttäytyen joko strukturalistispainotteisena tai toimijakeskeisyyttä korostavana. Toinen jakolinja koski demokratisoitumisprosessin substantiaalista painotusta ja näkemyksiä siitä, mihin konkreettisiin tekijöihin demokratisoitumisen edellytykset ja niiden tarkastelun tulisi kohdistua teorioiden ollessa jaettavissa karkeasti joko sosiaalisia tai taloudellis-institutionaalisia tekijöitä ja rakenteita korostaviin edellytysteorioihin. Tutkielmassa tarkastellut teoreetikot olivatkin jaettavissa näiden jakolinjojen perusteella omiin teoreettisiin asemointeihinsa. Tarkastelun perusteella todettiin erityisesti useampia teoreettisia asemointeja yhdistävän monipuolisen ja -tasoisen tarkastelutavan edut tiukkaan yhteen teoreettiseen asemointiin verrattuna. Analyysivaiheen päätteeksi teoreettisista asemoinneista ja niiden keskinäisistä suhteista tehtyjen havaintojen perusteella muodostettiinkin demokratisoitumisen edellytyksiä prosessuaalisuuden tunnustamisen kautta tarkasteleva esimerkinomainen malli, jossa todennetut ongelmakohdat pyrittiin valittujen teoreettisten lähtökohtien puitteissa tehokkaasti huomioimaan. Transitiovaiheen demokratioiden kannalta tutkielmassa todettiin monitasoisen, sekä metodologisen näkökulmansa että substantiaalisen painotuksensa puolesta joustavan, tarkastelun tärkeys demokratisoitumisprosessin logiikan tavoittamiseksi sen kaikissa vaiheissa. Etelä-Afrikan ja Zimbabwen osalta tarkastelussa havaittiin, ettei maiden demokratioiden päinvastainen kehitys johdu yksin sattumasta ja siksi demokratisoitumisprosessin ja sen edellytysten tunteminen on aivan olennaista pohdittaessa keinoja globaalin demokratisoitumisen edesauttamiseksi ja siihen tähtäävän johdonmukaisen politiikan muodostamiseksi.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.html 7.818Kb HTML View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record