Social Discounting and the Social Risk Premium with Public and Private Project Benefits

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273444
Title: Social Discounting and the Social Risk Premium with Public and Private Project Benefits
Author: Pursimo, Juho
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273444
http://hdl.handle.net/10138/162641
Thesis level: master's thesis
Discipline: Economics
Kansantaloustiede
Nationalekonomi
Abstract: Public investment decisions are important firstly because the tax-payer’s money should be wisely spent, secondly since the government can use its large market share to potentially steer the economy towards goals such as sustainability, and finally because questions of equality can be addressed in public investments. Rational investment decisions should aim to maximise societal welfare, and this can be best achieved in a second best world by using Cost-Benefit Analysis. The choice of a Social Discount Rate to use in Cost-Benefit Analysis has long been a topic in economics. The most used choice rule for the discount rate is the Ramsey equation, which is derived formally in the thesis. To account for uncertainty, a social risk premium, instead of certainty equivalents is proposed to be used in Cost-Benefit Analysis. An expression for the risk premium is formally derived in the Ramsey equation. To examine the need for a risk premium in the Social Discount Rate, the Arrow-Lind theorem is first derived to show, that by risk pooling the public investor can forgo the risk premium. Then, two extensions are integrated to the basic model, wherein first, the effects of an environmental externality, introduced as a ’public bad’, and second, the effects of varying degrees of benefit rivalry under different risk aversion profiles, are examined. The Arrow-Lind theorem is shown to hold in the ’public bad’ case, if Hicks-Kaldor compensations were actually carried out. In the second case, the theorem is shown to hold, even with private project benefits, if individuals’ relative risk aversion and relative prudence are low enough. If the society’s risk aversion profiles can be adequately estimated and they fulfil the criteria defined in the thesis, then the use of a risk premium in the discount rate can be justifiably given up. Finally, the thesis concludes, that different choice rules for the Social Discount Rate should be used based on the individual characteristics of the investment under consideration.Julkiset investointipäätökset ovat tärkeitä ensinnäkin siksi, että veronmaksajien rahoja tulisi käyttää järkevästi, toiseksi siksi, että valtio voi käyttää suurta markkinaosuuttaan ohjatakseen taloutta kohti tavoitteita kuten kestävyys, ja kolmanneksi siksi, että tasa- arvoon liittyviä kysymyksiä voidaan huomioida julkisissa investoinneissa. Rationaalinen investointipäätös tähtää yhteiskunnallisen hyvinvoinnin maksimointiin ja second best –maailmassa tämän saavuttaa parhaiten kustannus-hyötyanalyysi. Yhteiskunnallisen diskonttokoron valinta kustannus-hyötyanalyysia varten on pitkään ollut talousteoreettisen keskustelun aiheena. Eniten käytetty sääntö sen valintaan on Ramseyn yhtälö, joka johdetaan muodollisesti tutkielmassa. Epävarmuuden huomioon ottamiseksi tutkielmassa ehdotetaan yhteiskunnallisen riskipreemion käyttämistä varmuusekvivalenttien sijaan. Matemaattinen muoto riskipreemiolle johdetaan osaksi Ramseyn yhtälöä. Yhteiskunnallisen riskipreemion tarpeellisuuden tarkastelemiseksi, johdetaan tutkielmassa ensin Arrow-Lind -teoreema, joka osoittaa että väestön määrän ollessa riittävän suuri voidaan riskipreemio sivuuttaa. Alkuperäiseen malliin liitetään sitten kaksi laajennusta, joista ensimmäisessä ympäristöulkoisvaikutusten, jotka tulkitaan julkishaitakkeeksi, vaikutuksia ja jälkimmäisessä eri asteisen hyötyjen kilpailullisuuden vaikutuksia eri riskinkaihtamisprofiilien vallitessa tarkastellaan. Arrow-Lind –teoreeman tulosten näytetään pitävän julkishaitakkeen tapauksessa, jos Hicks-Kaldor hyvitykset todella maksetaan. Jälkimmäisessä tapauksessa teoreeman tulokset pitävät, jopa yksityishyödykkeen omaisten projektin hyötyjen tapauksessa, jos yksilöiden suhteellisen riskinkarttamisen aste sekä suhteellinen varovaisuus ovat tarpeeksi alhaiset. Jos yhteiskunnan riskinkaihtamisprofiileja on mahdollista tarpeeksi tarkasti arvioida ja tämä täyttäisi tutkielmassa määritellyt kriteerit, voidaan yhteiskunnallista riskipreemiota perustellusti jättää käyttämättä. Lopuksi, tutkielmassa todetaan, että erilaisia yhteiskunnallisen diskonttokoron valintasääntöjä tulisi käyttää harkinnan mukaisesti tapauskohtaisesti.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pursimo_Kansantaloustiede.pdf 1.205Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record