Tutkimusta kahdesta eri mielikuvituksesta : Huono-osaisiksi nimetyt koulut kansainvälisissä tutkimuksissa vuosina 1995–2015

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605181704
Title: Tutkimusta kahdesta eri mielikuvituksesta : Huono-osaisiksi nimetyt koulut kansainvälisissä tutkimuksissa vuosina 1995–2015
Author: Vartiainen, Heidi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605181704
http://hdl.handle.net/10138/162895
Thesis level: master's thesis
Abstract: The aim of this master's thesis was to critically analyze the research of so called disadvantaged schools in international, mostly English and American, articles. The starting point was to investigate the concept of disadvantage and the premises in relation to educational policy practices such as accountability and how they define school success. The connection between students' background and learning outcomes has been proven in previous studies and researchers have been arguing whether schools or their context affect schools more. In this study, perspectives in disadvantaged schools research were analyzed with two questions: 1. What are schools' possibilities to overcome the restrictions created by structures and contexts? 2. What is the most important task of schools and what part do learning outcomes play in defining that? The premise for this study was that these two relate to the concept of middle class norm, which relates to representations of good and bad schools. The main research question was: How is the middle class norm constructed in disadvantaged schools research? The data consisted of 73 articles in English in seven educational journals that are considered as prestige. The chosen articles related to disadvantaged schools research, had primary or lower secondary school in their focus, were peer reviewed and published in 1995–2015. The data was analyzed with content analysis. Analysis focused on the research settings and discussions. As a result four perspectives were analyzed: school effectiveness, school improvement, sociological and recognition perspectives. The school effectiveness research is connected with national neoliberal educational policy practices, which defines what kind of research is being conducted and what defines school success. "Education faith" and academic results were crucial in other perspectives as well, only in a few critical papers and in recognition perspective the main purpose and substance of schools was drawn from a different imagination. The results are significant for international discussions about disadvantaged schools research, and in order to understand the representations of good and bad schools. This study might also benefit research groups with different perspectives and in the critical evaluation of future research.Tutkielmassa analysoitiin kriittisesti miten huono-osaisiksi nimettyjä kouluja on tutkittu kansainvälisissä, pääasiassa englantilaisissa ja yhdysvaltalaisissa, tutkimuksissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti huono-osaisista kouluista käytettyjä käsitteitä ja suhtautumista koulutuspoliittisiin käytäntöihin, kuten tilivelvollisuuteen ja siten oppimistuloksiin koulujen hyvyyden ja huonouden määrittäjinä. Koska oppilaspohjan sosioekonomisella taustalla ja oppimistuloksilla on osoitettu olevan yhteyttä, tutkijat ovat kiistelleet koulujen mahdollisuudesta vaikuttaa oppilaisiin. Tutkielmassa kysytään miten eri näkökulmat jakaantuvat suhteessa seuraaviin kysymyksiin: 1. Millainen on koulujen mahdollisuus toimia yhteiskunnallisten rakenteiden ja kontekstiensa rajoissa? 2. Millainen merkitys oppimistuloksilla on koulun tehtävää ja onnistumista tutkittaessa? Lähtöajatuksena tutkimuksessa oli, että nämä kiinnittyvät keskiluokan normin käsitteeseen, jolla viitataan hyvän ja huonon koulun representaatioihin. Päätutkimuskysymys oli: Millaiseksi määrittyy keskiluokan normi eri näkökulmien tutkimuksissa? Aineistona oli 73 englanninkielistä artikkelia seitsemässä arvostetussa kasvatusalan journaalissa. Artikkelit käsittelivät huono-osaisiksi nimettyjä kouluja, olivat ilmestyneet vuosien 1995–2015 aikana, keskittyivät peruskouluun ja olivat vertaisarvioituja. Analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi, joka kohdistui tutkimustehtävän asetteluun ja johtopäätöksiin. Tutkimuksen tuloksena aineistosta analysoitiin koulun vaikuttavuuden, koulun kehittämisen, koulutussosiologinen sekä tunnustuksen näkökulma. Tuloksista voidaan nostaa erityisesti koulun kehittämisen tutkimuksen ja kansallisten uusliberalististen koulutuspolitiikkojen yhteys, joka määrittää millaista tutkimusta tehdään ja millaisena näyttäytyy hyvä koulu. Koulutususko ja akateeminen oppiminen määritti myös muita näkökulmia, vain harvoissa kriittisissä artikkeleissa ja tunnustuksen näkökulmassa koulun tehtävää ja merkitystä lähestyttiin eri mielikuvituksesta. Tutkimuksen tulokset osallistuvat kansainväliseen keskusteluun huono-osaisiksi nimettyjen koulujen tutkimukseen liittyen, ja avaavat hyvän ja huonon koulun representaatioita. Tutkimus voi hyödyttää eri näkökulmista ammentavien tutkimusryhmien toimintaa ja tulevien tutkimusten kriittistä arviointia.
Subject: huono-osaisuus
uusliberalismi
koulutuspolitiikka
tutkimustraditio
hyvä ja huono koulu
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record