Kuudesluokkalaiset historian lähteillä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092183
Title: Kuudesluokkalaiset historian lähteillä
Author: Ronkanen, Lauri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092183
http://hdl.handle.net/10138/163583
Thesis level: master's thesis
Abstract: During past decades, new theories of information have put pressure on Finnish schools to adjust the content of teaching. The Schools have responded by putting more emphasis on developing different skills required to process information. In history teaching this has meant putting historical thinking in the focus. Acquiring knowledge from the past requires analyzing different remains that contain information about past events. That is why students are taught to work like historians. The abilities to interact with historical sources are called historical literacy skills. Previous studies have shown that young students are beginners in analyzing historical sources, but researchers also have agreed that even young students have the capacity to think historically. Historical thinking and understanding the nature of historical knowledge have been made top priorities in the curriculum but the goals and criteria of learning have been criticized for being too demanding. Pessimistic estimations have also been made about their realization in the field. The purpose of this study was to examine 6th graders skills of making interpretations from historical sources. 22 student from the same class took part in the study. The students were given an assignment in which they examined two conflicting sources depicting the same historical events. The student's task was to evaluate the credibility of the sources and distinguish the motives of their writers. Student's answers were analyzed using qualitative methods. VanSledright's and Afferblach's theory of cognitive activities in evaluation of sources was used as a frame of reference. Results were in line with previous studies regarding young student's abilities to analyze historical sources. 14 students ranked in the lowest stage of cognitive activity and eight students in the next stage called identification. The students in the lowest stage regarded all information as knowledge and failed to distinguish the righters motives. While some answers contained glimpses of more advanced thinking, students were ranked in to the stage which their righting expressed the most. The results indicated that the students lacked strategies to interpret historical sources but some students were able to draw conclusions from the sources independently.Suomalaisessa historian opetuksessa on viime vuosikymmenien aikana painotettu taidollisten valmiuksien kehittämistä ja historiallisen ajattelun taidot on nostettu keskiöön. Tiedon hankkiminen menneisyydestä edellyttää erilaisiin jäänteisiin tallentuneen informaation prosessointia ja oppilaita ohjataankin nykyään toimimaan historiantutkijan tavoin. Kykyä toimia historiaan sidoksissa olevien lähteiden kanssa sanotaan historian tekstitaidoiksi. Aiemmat tutkimukset nuorten historian tekstitaidoista ovat osoittaneet nuorten olevan lähteiden tulkitsijoina noviiseja, mutta tutkijat ovat kuitenkin olleet yksimielisiä nuortenkin oppilaiden kyvykkyydestä historialliseen ajatteluun. Historian taidot ja historiallisen tiedon luonteen ymmärtäminen on asetettu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) keskeisiksi opetuksen tavoitteiksi. Historian opetuksen tavoitteita ja hyvän osaamisen kriteereitä on kuitenkin kritisoitu niiden haastavuuden vuoksi ja niiden toteutumisesta kentällä on esitetty pessimistisiä näkemyksiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kuudesluokkalaisten kykyä tulkita historian lähteitä. Tutkimus toteutettiin oppilailla teetetyn dokumenttitehtävän avulla. Tutkimukseen osallistui 22 samalla luokalla opiskelevaa kuudesluokkalaista. Oppilaat vertailivat kahta keskenään ristiriitaista lähdettä ja vastasivat niiden pohjalta kirjallisesti kysymyksiin. Kysymykset ohjasivat arvioimaan dokumenttien laatijoiden intentioita ja niiden todistusarvoa. Oppilaiden vastauksia analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Viitekehyksenä analyysille toimi VanSledrightin ja Afferblachin (2005) teoria lähteiden arviointiin liittyvistä kognitiivisista aktiviteeteista. Tutkimuksen tulokset olivat linjassa aikaisempien nuorten historian tekstitaitoja koskevien tutkimusten kanssa. Oppilaista 14 jäi tutkimuksessa alimman kognitiivisen toiminnan tasolle kahdeksan muun oppilaan yltäessä seuraavalle, määrittävän tulkitsijan tasolle. Alimman, eli noviisitason tulkitsijoiden vastauksille oli tyypillistä suhtautuminen kaikkeen informaatioon valmiina tietona ja kyvyttömyys tunnistaa dokumenttien laatijoiden intentioita. Osassa vastauksista oli ajoittain havaittavissa ylemmille tasoille ominaista päättelyä, mutta kokonaisuutena vastaukset ilmensivät enemmän luokittelua vastaavien tasojen kognitiivista toimintaa. Tulokset kertovat oppilaiden puutteellisista strategioista lähteiden tulkinnassa, mutta toisaalta joidenkin oppilaiden kohdalla myös kyvykkyydestä tehdä lähteistä itsenäisiä päätelmiä.
Subject: historian taidot
opetussuunnitelma
historian lähteet
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record