Koti ja päiväkoti lasten ruokakasvattajina

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092244
Title: Koti ja päiväkoti lasten ruokakasvattajina
Author: Hopia, Nina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims. Eating behaviour in early childhood is known to influence the health and well-being throughout life. Factors influencing the formation of children's food preferences can be either innate or learned. The two most important environments where eating habits are learned are home and preschool. The purpose of this study was to find out what kind of food education is provided at home and in preschool environment. The aim was also to examine the interaction between these two environments. This study also examines how child's personality affects food education. This study is a part of a larger DAGIS-research program that investigates the health of preschool aged children. Methods. The study was conducted as a qualitative study. The data was collected by DAGIS-research team by conducting focus groups in autumn 2014. A total of ten discussions were held with 17 parents and 14 preschool personnel. The data was analysed with qualitative content analysis. Theoretical framework of this study was a socioecological model Results and conclusions. The results show that food education at home is mostly executed by parents' own example during family meals. It was also shown that some parents thought that "common sense" was the best guideline for food education. Food education was also executed by rules and forbiddances. This study shows that in preschool food education is carried out with the help of peer group and by having shared meal times. Preschool personnel also highlighted the importance of child's personality and individuality. The results show that most of the parents and preschool personnel feel that parents are mainly responsible for child's food education. However there was also a group of parents who thought that preschool has the biggest responsibility of child's food education. Interaction between home and preschool seems to be quite minimal and superficial.Tavoitteet. Lapsena omaksutut ruokatottumukset ovat merkityksellisiä koko loppuelämän terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ruokatottumusten muodostumiseen vaikuttavat paitsi synnynnäiset ominaisuudet, myös kasvuympäristö. Päiväkoti-ikäisen lapsen tärkeimmät kasvuympäristöt ruokatottumusten kehittymiselle ovat koti ja päiväkoti. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaista ruokakasvatusta kotona ja päiväkodissa toteutetaan ja kuinka lapsen persoonallisuus vaikuttaa ruokakasvatuksen toteuttamiseen. Tavoitteena oli myös muodostaa käsitys siitä, millaista kodin ja päiväkodin yhteistyö ruokakasvatuksen suhteen on. Tutkielma on osa laajempaa päiväkoti-ikäisten lasten terveyttä tutkivaa DAGIS-tutkimushanketta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin vanhempien ja varhaiskasvattajien ryhmähaastatteluilla syksyllä 2014 DAGIS-työryhmän toimesta. Haastatteluita järjestettiin yhteensä 10, joihin osallistui yhteensä 17 vanhempaa ja 14 varhaiskasvattajaa. Vanhempien ja varhaiskasvattajien haastattelut toteutettiin erikseen. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysia soveltaen. Tutkimuksen viitekehyksenä toimi sosioekologinen malli. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena oli, että kotona ruokakasvatusta toteutetaan usein vanhempien oman esimerkin ja yhteisten ruokailuhetkien avulla. Lisäksi aineistosta voitiin erottaa ajatus "maalaisjärkisestä" ruokakasvatuksesta, jonka pääajatus on kohtuuteen pyrkiminen. Kolmas aineistosta tunnistettu ruokakasvatuksen toteuttamiskeino oli erilaisten sääntöjen, kieltojen ja rajoitusten käyttäminen. Tämän tutkimuksen mukaan päiväkodissa ruokakasvatusta toteutetaan vertaisryhmää ja yhteisiä ruokailuhetkiä apuna käyttäen. Lisäksi varhaiskasvattajien haastatteluissa nousi esille ajatus jokaiselle lapselle erikseen sovelletusta yksilöllisestä ruokakasvatuksesta. Tutkimuksen tulosten mukaan suurin osa vanhemmista ja varhaiskasvattajista pitää kotia tärkeimpänä ruokakasvattajana. Aineistosta oli kuitenkin löydettävissä vanhempien joukko, jonka mukaan päiväkoti huolehtii pääosin ruokakasvatuksen toteuttamisesta. Kodin ja päiväkodin yhteistyö ruokakasvatuksen osalta näyttäytyy tämän tutkimuksen tulosten valossa vähäiseltä ja pintapuoliselta.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201606092244
http://hdl.handle.net/10138/163599
Date: 2016
Subject: ruokakasvatus
päiväkoti
vanhemmuus
varhaiskasvatus
sosioekologinen malli
Discipline: Home economics
Kotitaloustiede
Hushållsvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Nina_Hopia_gradu.pdf 676.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record