Eri ikävaiheiden ruoankäytön yhteys vanhenevan henkilön muisti- ja ajattelutoimintoihin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092326
Title: Eri ikävaiheiden ruoankäytön yhteys vanhenevan henkilön muisti- ja ajattelutoimintoihin
Author: Lempinen, Emilia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Environmental Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092326
http://hdl.handle.net/10138/163668
Thesis level: master's thesis
Discipline: Näringslära
Nutrition
Ravitsemustiede
Abstract: Väestö ikääntyy niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti, mikä tuo tullessaan tärkeitä kansanterveydellisiä haasteita, kuten ikääntyvän väestön muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemisen. Ravitsemuksella on aiempien tutkimusten mukaan merkitystä muisti- ja ajattelutoimintojen säilymisessä. Vaikka muistitoiminnot yleensä heikkenevät pitkän ajan kuluessa, useimmat ravitsemuksen ja muistin välistä yhteyttä aiemmin selvittäneistä tutkimuksista ovat keskittyneet tutkimaan vanhusväestöä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, eroavatko ikääntyvän henkilön muisti- ja ajattelutoiminnot nuoruusiän ja/tai keski-iän ruoankäytön mukaan tai sen mukaan, millaisia muutoksia ruoankäyttöön on ikävaiheiden välillä tehty. Tutkielman aineisto on osa suomalaista The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (lyh. FINGER) -elintapainterventiotutkimusta, joka toteutettiin kuudella paikkakunnalla Suomessa. Tutkimukseen rekrytoitiin 1260 60–77-vuotiasta tutkittavaa, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauksiin. Tässä tutkielmassa käytettiin tutkimuksen lähtötilanteen tietoja. Ruoankäyttötiedot kerättiin retrospektiivisesti lomakkeilla, joissa kysyttiin muutamista ruokavalinnoista 20-vuotiaana (nuoruusikä), 50-vuotiaana (keski-ikä) ja tutkimushetkellä (keskimäärin 69-vuotiaana). Ruokavalinnoista tässä tutkielmassa tarkasteltiin maidon/piimän laatua, leipärasvaa ja kalan käyttöä. Ruoankäyttötietojen perusteella muodostettiin myös ruoankäytön terveellisyyttä karkeasti kuvaava ruoankäyttöindeksi. Kognitiivista toimintakykyä mitattiin koulutetun psykologin tekemällä testisarjalla, joka sisälsi useita kognition osa-alueita mittaavia testejä. Testitulosten perusteella tutkittaville laskettiin muisti- ja ajattelutoimintojen kokonaispistemäärä. Tilastollisina menetelminä käytettiin t-testiä, varianssianalyysiä ja Tukeyn testiä. Tutkielmassa havaittiin, että sekä nuoruusiän että keski-iän ruoankäyttö on yhteydessä ikääntyvän henkilön muisti- ja ajattelutoimintoihin. Nuoruusiässä rasvaista maitoa käyttäneet tutkittavat suoriutuivat muisti- ja ajattelutoimintoja mittaavista testeistä huonommin kuin vähärasvaisempaa maitoa käyttäneet (p=0,014). Samansuuntainen yhteys havaittiin myös keski-iän maidon käytön ja muisti- ja ajattelutoimintojen välillä (p<0,000). Keski-iässä voita käyttäneet tutkittavat suoriutuivat kognitiivisista testeistä heikommin kuin kasvirasvalevitteitä käyttäneet (p<0,000). Myös ruoankäyttöindeksin pistemäärä oli yhteydessä muistitoimintoihin (p<0,000). Merkitystä oli myös sillä, millaisia muutoksia ruoankäyttöön oli ikävaiheiden välillä tehty. Muun muassa se ryhmä, joka oli nuoruusiän ja keski-iän välillä vaihtanut rasvaisesta maidosta rasvattomampaan tai lopettanut päivittäisen maidon käytön, sai paremmat kognitiiviset testitulokset kuin ryhmä, joka oli käyttänyt molemmissa ikävaiheissa päivittäin rasvaista maitoa (p<0,000). Muistin heikkenemisen ennaltaehkäisemisessä olisi syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota niin nuoruusiän kuin keski-iän ruoankäyttöön. Mahdollisen mekanismin selvittäminen antaa aihetta lisätutkimukselle.The population is getting older worldwide and the global cost of cognitive impairment is rising. There is an urgent need to find ways to prevent and delay the onset of dementia and cognitive decline. According to previous studies food intake seems to be associated with cognition. However, while cognitive impairment usually develops during a long period of time, most of the studies conducted so far have focused on studying nutrition and cognition only at old age. The aim of the study is to examine, if there is association between food intake in youth and middle-age and cognition later in life. In addition it will be examined, whether changes in food intake are associated with cognition. The data is from the study The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (abbr. FINGER). FINGER is a multicenter randomized controlled trial conducted in six Finnish cities. Altogether 1260 individuals aged 60–77 years and at risk of cognitive decline participated in the study. The data used in this study is collected in the beginning of FINGER. The participants were asked to fill out a questionnaire concerning present food intake and food intake, when they were 20 years old (youth) and 50 years old (middle age) retrospectively. This study covers the use of milk/sour milk, spread and fish. Food intakes from different age stages were used to form a diet index that roughly described the wholesomeness of participants’ diets. Cognitive status was examined by a trained psychologist. Participants performed a test battery of 14 different tests. On the grounds of these tests a total score was calculated that described participants’ cognition as a whole. Statistical analysis involved Student’s t-test, univariate and multivariate analysis and Tukey’s test. Both the food intake in youth and middle-age seemed to be associated with cognition later in life. The group of participants, who had drunken whole milk daily in youth had poorer cognitive performance than the group, who had drunk milk with less fat (p=0,014). The association between milk consumption in middle-age and cognition was similar (p<0,000). Also, the group that had spread butter on bread daily in middle-age, had poorer scores than the group that had used vegetable fat-based spreads (p<0,000). The diet index was also associated with cognition (p<0,000) It also seemed to matter, what kind of food intake changes had been made between different age stages. For example, the group, that had started using low-fat milk or stopped drinking milk daily between youth and middle-age had better scores than the group that had drunk whole milk both in youth and in middle-age (p<0,000). The food intakes in youth and in middle-age are import factors in trying to prevent and delay cognitive impairment. There is a need for more studies, especially to investigate the mechanism between early food intake and cognition later in life.
Subject: Cognition
Memory
Food intake
Retrospective Food Intake Questionnaire
muisti- ja ajattelutoiminnot
kognitiivinen
retrospektiivinen ruoankäyttökysely
ruoankäyttö


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record