Majavafasilitaation vaikutus taviin - vertailu laikku- ja maisematasolla

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092330
Title: Majavafasilitaation vaikutus taviin - vertailu laikku- ja maisematasolla
Author: Suontakanen, Eeva-Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Thesis level: master's thesis
Abstract: Majavaa (Castor spp.) kutsutaan ekosysteemi-insinööriksi, avainlajiksi ja fasilitaattoriksi, sillä se on laji, joka toiminnallaan muokkaa elinympäristöään ja samalla vaikuttaa positiivisesti muihin ekosysteemin lajeihin. Majavan toiminnasta hyötyvät esimerkiksi sorsalinnut, joille patoaltaat tarjoavat ravintoa ja suojaa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että puolisukeltajasorsista erityisesti tavi (Anas crecca) hyötyy majavan toiminnasta. Tavit käyttävät ravintonaan majavalammilla runsaslukuisina esiintyviä vesiselkärangattomia, kuten vesikirppuja. Juuri ravinnonkäyttönsä ansiosta tavit pystyvät myös kolonisoimaan uusia elinympäristöjä nopeasti. Majavan vaikutusta taveihin on tutkittu aikaisemminkin Suomessa laikkutasolla eli tarkastelemalla yksittäisiä järviä ja lampia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää majavafasilitaation vaikutusta taviin sekä laikku- että maisematasolla. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta maisemaa - Evoa ja Nuuksiota - joissa kummassakin esiintyy taveja, mutta vain Evolla majavia. Tutkimuksessa selvitetään kasvattaako majava tavien pari- ja poikuetiheyttä sekä poikuetuottoa laikkutasolla vertaamalla muuttujia ennen majavatulvaa ja sen aikana sekä vertaamalla Evon majavallisten ja majavattomien järvien vuosittaisia tiheyksiä ja poikuetuottoa. Lisäksi tutkitaan kasvattaako majava tavien tiheyttä maisematasolla. Maisematason tutkimusta tehdään vertaamalla Evon ja Nuuksion pari- ja poikuetiheyksiä sekä poikuetuottoa. Lisäksi yleistetyn lineaarisen sekamallin avulla selvitetään tavien pari- ja poikuemäärää maisematasolla selittäviä tekijöitä. Tulokset osoittivat, että poikuetiheys ja poikuetuotto olivat korkeammat majavatulvan aikana kuin ennen sitä eli majavan vaikutus oli niiden osalta laikkutasolla positiivinen. Paritiheyden kohdalla majavan vaikutus ei näkynyt tässä tutkimuksessa laikkutasolla. Evon majavallisten ja majavattomien järvien vertailussa saatiin selville, että poikuetiheys ja poikuetuotto erosivat merkitsevästi siten, että majavajärvillä ne olivat korkeampia. Paritiheyden kohdalla sen sijaan ei havaittu merkitsevää eroa majavajärvien ja majavattomien järvien välillä. Evon ja Nuuksion vertailussa todettiin paritiheyden ja poikuetiheyden eroavan alueiden välillä. Tiheydet olivat Evolla korkeampia, kun taas poikuetuotto paria kohden ei suuresti eronnut alueiden välillä. Mallinnus osoitti, että parimäärää selittävistä malleista sopivimmassa selittävänä tekijänä oli paikka ja poikuemäärää selittävissä tekijöissä paikka ja kevättulva. Toisaalta mallien valintaan liittyi pientä epävarmuutta, koska sopivimpien mallien Akaike-arvojen erot olivat suhteellisen pieniä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että majavafasilitaation vaikutus taviin näkyy sekä laikkutasolla että maisematasolla. Majavan vaikutus on positiivinen erityisesti poikueiden kannalta, kuten aikaisemmatkin tutkimukset ovat osoittaneet. Koska majava vaikuttaa taviin positiivisesti sekä laikku- että maisematasolla, voidaan pohtia voisiko majavaa hyödyntää ennallistamistarkoituksissa alueilla, joissa ne voisivat kasvattaa sorsatiheyksiä.Beavers (Castor spp.) are species which change the environment and by doing so maintain and create habitats which are important for many other species. That is why beavers are called as ecosystem engineers, key species and facilitators. Beaver creates a pond which offers shelter and food for example for the waterfowl. Previous studies have shown that especially the teal (Anas crecca) benefits from the beaver. Invertebrates, such as water fleas, are numerous in beaver ponds and the teal uses them as nutrition. Because of their feeding habits teals are also able to colonise new habitats, like beaver ponds, quickly. The aim of the thesis was to study the effect of the beaver to the teal on patch and landscape scale. Two landscapes - Evo and Nuuksio - were used in this study. Evo represents a landscape with beaver and Nuuksio without beaver. The pair and brood densities and brood production were compared on the patch scale before the beaver flood and during the beaver flood in order to find out whether the densities and brood production are higher during the flood. In addition, densities and brood production were compared in beaver occupied lakes and non-beaver lakes in Evo. In the landscape scale the annual pair and brood densities and brood production were compared between Evo and Nuuksio. Furthermore, the general linear mixed effect model was used to examine which variables explain the pair and brood numbers in the landscape scale. The results indicated that the brood density and brood production were higher during the beaver flood than before which means that the effect of the beaver to the teal was positive on the patch scale. Instead there was no positive effect on the pair density. Comparison between the beaver and non-beaver lakes showed that brood density and brood production were also higher on the beaver lakes and again there was no effect on pair density. The results also indicated that the pair and brood densities were higher in Evo than in Nuuksio but the brood production did not differ statistically between the regions. The modelling showed that the model which included location as an explanatory variable explained the pair numbers well and the model with location and spring flood as explanatory variables explained brood numbers well. However, there was some uncertainty considering the selection of the most suitable model due to the relatively small differences between the AIC values. As a conclusion it could be said that the facilitative effect of beaver appears both on patch and landscape scale. The beaver effect was especially important for the teal broods which has been noticed also in previous studies. As the beaver effect seems to be important on both scales one might consider whether the ecosystem engineering by beaver should be used in restoration purposes on those areas where the waterfowl density is low.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201606092330
http://hdl.handle.net/10138/163669
Date: 2016
Subject: fasilitaatio
laikkutaso
maisemataso
majava
tavi
Discipline: Skoglig ekologi och resurshushållning
Forest Ecology and Management
Metsien ekologia ja käyttö


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Suontakanen_gradu_2016.pdf 655.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record