Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Yhdysvaltojen politiikka Persianlahden ja Irakin sotien oikeuttamiseksi

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.html 7.333Kb HTML View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/16379
Vie RefWorksiin
Title: Yhdysvaltojen politiikka Persianlahden ja Irakin sotien oikeuttamiseksi
Author: Nagler, Michael
Contributor: University of Helsinki, Department of Social Science History
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Tutkimukseni kohteena on Yhdysvaltojen politiikka Persianlahden ja Irakin sotien oikeuttamiseksi. Sen tarkoituksena on laajentaa tietopohjaa Yhdysvaltojen ja Irakin välisistä sodista. Tämä tapahtuu analysoimalla sotia ja niihin johtaneita tapahtumia sekä sotien viholliskuvia Alexander Wendtin esittämien anarkiateorioiden avulla. Näin on mahdollista saada paremmin selvää miten Yhdysvaltojen hallinto muodosti viholliskuvia ja käytti niitä oikeuttaakseen sotatoimet. Tutkielmassani olen myös käsitellyt keskustelua sotien kansainvälisestä oikeuttamisesta. Siinä YK:lla on huomattava rooli. Tutkimusmenetelmäni on ollut analysoida Yhdysvaltojen hallinnon viholliskuvien muodostuksen ja käyttämisen keinoja sen edustajien puheiden, haastattelujen ja muiden julkisten lausuntojen kautta. Näin ollen tärkeimmät lähteeni ovat George H.W. Bushin ja George W. Bushin hallintojen edustajien julkiset lausunnot, pääasiassa presidenttien julkiset puheet. Teoreettisena viitepohjana tässä olen käyttänyt Alexander Wendtin kirjaa "Social Theory of International Politics" ja erityisesti siinä esiintyvät kolme anarkiateoriaa eli hobbesilainen, lockelainen ja kantilainen anarkiateoria. Olen myös käyttänyt aikaisempaa tutkimusta apuna tutkiessani Yhdysvaltojen hallinnon oikeutustoimia erityisesti tiedotusvälineisiin vaikuttamisen suhteen. Persianlahden ja Irakin sotien oikeutustoimissa on samankaltaisuuksia. Molemmissa pääpaino oli Irakin johtajan Saddam Husseinin demonisoinnissa. Persianlahden sodassa hänen demonisointinsa oli vaikeampaa kuin Irakin sodassa, koska 1990 hän oli suhteellisen tuntematon suuren yleisön keskuudessa. 2003 Saddam Hussein oli ollut jo yli vuosikymmenen USA:n arkkivihollisen asemassa, ja näin ollen hän oli jo valmiiksi demonisoitu. Myös Yhdysvaltojen tiedotuspolitiikka ja tiedotusvälineiden käsittely oli molemmissa sodissa samantapaista. Tärkeintä oli, että mediaa ei annettu horjuttaa Yhdysvaltojen sisäistä solidaarisuutta ja näin horjuttaa hallinnon sotapolitiikkaa. Yhdysvaltojen oikeutuspolitiikassa oli myös eroja. Ennen Persianlahden sotaa Yhdysvallat oli tehnyt paljon töitä kansainvälisessä diplomatiassa ja se onnistui näin hankkimaan itselleen YK:n valtuutuksen ja paljon liittolaisia koalitiolleen. Irakin sodan suhteen Yhdysvaltojen diplomatia ja ulkopolitiikka ontuivat, ja koalitiosta, joka oli ilman YK:n valtuutusta, tuli huomattavasti suppeampi. Syyt näihin eroihin löytyvät muuttuneesta geopoliittisesta tilanteesta, syyskuun 2001 terrori-iskujen aiheuttamasta traumasta USA:ssa, molempien Bushien erilaisissa toimintatavoissa ja kansainvälisestä käsityksestä, että Irak ei vuonna 2003 ollut samantasoinen uhka kuin se oli ollut 1991. Sotien tutkiminen Wendtin anarkiateorioiden taustaa vasten näyttää Yhdysvaltojen oikeutustoimet ja viholliskuvan muodostamisen mielenkiintoisessa valossa. Tiivistettynä Persianlahden sota oli pääasiassa lockelainen konflikti hobbesilaisin vivahtein, mikä näkyi Yhdysvaltojen retoriikassa ja tiedotuspolitiikassa. Irakin sota oli myös pohjimmiltaan lockelainen konflikti, mutta tässä sodassa hobbesilainen painotus oli vahvempi, mikä myös heijastui Yhdysvaltojen hallinnon kiihkeänä ja kiihtyvänä retoriikkana. Molemmissa sodissa esiintyi myös kantilaisia piirteitä Yhdysvaltojen ja sen Nato-liittolaisten välillä, tosin Irakin sodassa kantilaisuus oli kireämmällä pohjalla johtuen Yhdysvaltojen ja sen eräiden liittolaisten välisistä mielipide-eroista.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/16379
Date: 2009-03-16
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account