Miten kaupunkia rakennetaan? : Tapaus Leinelä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273522
Title: Miten kaupunkia rakennetaan? : Tapaus Leinelä
Author: Kamppila, Vilja
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273522
http://hdl.handle.net/10138/163846
Thesis level: master's thesis
Discipline: Social and Public Policy
Yhteiskuntapolitiikka
Samhällspolitik
Abstract: Tutkimusaiheena on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus kaupunkisuunnittelussa. Tutkielmassa selvitetään, miten viisi Helsingin seudun kaupunkia toimivat Maankäyttö- ja rakennuslain luomassa uudessa toimintaympäristössä, jossa kaupunkien autonomiaa kaavoituksen suhteen on lisätty, ja jossa kaupungeilla on entistä enemmän mahdollisuuksia toimia yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu suomalaista maapolitiikkaa ja kaupunkisuunnittelua koskevista tutkimuksista sekä yhdysvaltalaisen Harvey Molotchin kasvukoneteoriasta ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevasta keskustelusta. Tutkielman analyysi on kaksivaiheinen. Ensin analysoidaan maanhankintaa, maanluovutusta ja maankäyttösopimusten käyttöä Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä. Tutkielmassa analysoidaan kaupunkien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä ja pohditaan syitä harjoitetulle maapolitiikalle. Tämän jälkeen tutkitaan Vantaan Leinelän kehittämisprosessia esimerkkinä suomalaisesta kaupunkisuunnittelun kumppanuudesta. Leinelässä asemakaava ja rakentamisohje on laadittu kaupungin ja projektiin valittujen rakennuttajien ja rakennusliikkeiden yhteistyönä. Tutkielmassa analysoidaan prosessin etenemistä ja kumppanien osallistumista prosessiin. Lisäksi analysoidaan prosessissa ilmenneitä haasteita ja sitä, miten osapuolten intressit ovat vaikuttaneet tavoitteiden saavuttamiseen. Tutkielman aineistona on asiantuntijahaastatteluita sekä Leinelään liittyviä dokumentteja. Aineistoja analysoidaan sisällönalyysin keinoin. Tutkielmassa todetaan, että viiden tutkitun kaupungin maapolitiikassa on runsaasti eroja. Maanhankintaan suhtauduttiin kaupungeissa hyvin eri tavoin. Helsinki ja Järvenpää toimivat aktiivisesti maanhankintaa edistääkseen. Toista ääripäätä edusti aineistossa Nurmijärvi, jossa päättäjät eivät kannattaneet maanhankintaa. Helsinki oli tutkimuksen kunnista ainoa, jossa vuokraus on yleisin tontinluovutuksen muoto. Vuokraamista perusteltiin tulojen jatkuvuudella ja ennustettavuudella, sekä kaupungin ohjausvallan säilyttämisellä. Myydessään maansa yksityiseen omistukseen kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi alueen asuntorakenteeseen heikkenevät. Myyntiä perusteltiin kunnan rahantarpeella. Myös maankäyttösopimusten käyttö maanhankinnan sijaan nähtiin heikentävän kunnan ohjausmahdollisuuksia kaupungin kehityksessä. Espoossa, Vantaalla ja Nurmijärvellä maankäyttösopimuksia tehtiin raakamaalle. Helsingissä ja Järvenpäässä maa pyritään hankkimaan kaupungin omistukseen ennen kaavoitusta. Kaupunkeja vertailemalla todettiin, että kaupungin edun mukaiseen, pitkäjänteiseen maapolitiikkaan, pystyvät parhaiten kaupungit, jotka hankkivat aktiivisesti maata, kaavoittavat omistamaansa maata ja vuokraavat tonttinsa. Kaupungin on vaikeampi ohjata kehitystä haluamaansa suuntaan, jos kaupungissa on paljon yksityistä maanomistusta. Tällöin kaupungin täytyy ottaa maanomistajien intressit huomioon. Leinelän kehittämisprosessi on edennyt ideavaiheesta suunnitteluun ja toteutukseen. Kahdessa jälkimmäisessä vaiheessa kumppanit ovat osallistuneet prosessiin. Osallistuminen on tarkoittanut prosessin taloudellisiin kustannuksiin osallistumista, resurssien tarjoamista prosessiin suunnittelutyönä ja markkinointina, sekä sitoutumista yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin. Kaupungin tavoitteena oli toteuttaa laadukas, monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntoalue. Kumppanien tavoitteena oli päästä toteuttamaan strategioidensa mukaista tuotantoa. Osaksi nämä tavoitteet olivat yhteneväisiä, mutta prosessin edetessä ilmeni myös intressien ristiriitoja. Selkeimmin tämä tuli ilmi kumppanien vaatimuksessa muuttaa alueen asemakaavaa.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kamppila_Yhteiskuntapolitiikka.pdf 1.115Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record