Macedonian Kings, Egyptian Pharaohs : The Ptolemaic Family in the Encomiastic Poems of Callimachus

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2384-8
Title: Macedonian Kings, Egyptian Pharaohs : The Ptolemaic Family in the Encomiastic Poems of Callimachus
Author: Laukola, Iiro
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of World Cultures
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-09-23
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2384-8
http://hdl.handle.net/10138/166007
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The interaction between Greek and Egyptian cultural concepts has been an intense yet controversial topic in studies about Ptolemaic Egypt. The present study partakes in this discussion with an analysis of the encomiastic poems of Callimachus of Cyrene (c. 305 c. 240 BC). The success of the Ptolemaic Dynasty is crystallized in the juxtaposing of the different roles of a Greek βασιλεύς and of an Egyptian Pharaoh, and this study gives a glimpse of this political and ideological endeavour through the poetry of Callimachus. The contribution of the present work is to situate Callimachus in the core of the Ptolemaic court. Callimachus was a proponent of the Ptolemaic rule. By reappraising the traditional Greek beliefs, he examined the bicultural rule of the Ptolemies in his encomiastic poems. This work critically examines six Callimachean hymns, namely to Zeus, to Apollo, to Artemis, to Delos, to Athena and to Demeter together with the Victory of Berenice, the Lock of Berenice and the Ektheosis of Arsinoe. Characterized by ambiguous imagery, the hymns inspect the ruptures in Greek thought during the Hellenistic age. These poems link Ptolemaic kings and queens with the deities they address and embroider this linkage with Egyptian cultural concepts. The Victory of Berenice and the Lock of Berenice contain a subtext in which Berenice II is portrayed in Egyptian terms whereas the Ektheosis of Arsinoe examines the mortuary aspects of Graeco-Egyptian Ptolemaic Egypt. The Ptolemies created a new audience for the poets of their court when they established a bilingual cadre of scribes. The scribes, together with the indigenous priests, were a heterogeneous group, but some were thoroughly Hellenized, as the case of Manetho confirms. The encomiastic poetry of Callimachus legitimized the status of the Ptolemies amid the native Egyptian elite, but also made their style of kingship more familiar to the Greeks.Väitöskirjassani tarkastelen Ptolemaiosten hallitsijasuvun roolia Egyptissä 200-luvulla eKr. Tutkimukseni perustuu runoilija Kallimakhoksen (n. 305 n. 240 eKr.) runoteosten analysointiin. Kallimakhoksen elämä ja teokset heijastavat Aleksanteri Suuren valloitusretkien jälkeistä maailmaa. Aleksanteri Suuren valloittaessa Egyptin vuonna 332 eKr. päättyi lähes yhtäjaksoisesti 200 vuotta kestänyt persialaisten valtakausi. Aleksanterin kuolemaa (323 eKr.) seuranneiden vaiheiden jälkeen Egypti joutui Ptolemaiosten kuningassuvun hallintaan. Kuten Aleksanteri Suuri, myös Ptolemaiokset kunnioittivat Egyptin kulttuuria ja perinteitä. Samalla Aleksandria kohosi myös kreikkalaisen oppineisuuden keskukseksi. Ptolemaiosten oli näin ollen tasapainoiteltava kreikkalaisuuden ja egyptiläisyyden välillä. Tällaisessa poliittisessa ja kulttuurisessa tilanteessa hovia lähellä olevilla runoilijoilla oli merkittävä tehtävä kirjoittaa uutta maailmaa ymmärrettävämmäksi. Aleksandrialaiset runoilijat ottivatkin kirjoituksillaan kantaa Ptolemaiosten kahtalaiseen rooliin sekä kreikkalaisten että egyptiläisten hallitsijoina. Yksi näistä kirjoittajista oli kyreneläissyntyinen Kallimakhos, joka oli monipuolisen ja poleemisen tuotantonsa ansiosta hellenistisen runouden johtava hahmo. Lähteinäni olen käyttänyt Kallimakhoksen runoteoksia. Työni keskittyy hänen kuuteen hymniinsä sekä runoihin Ektheosis Arsinoes, Bereniken voitto ja Bereniken kihara. Kallimakhoksen hymnit juhlistavat perinteisiä kreikkalaisia jumalia, mutta hän näyttäisi myös usein rinnastavan kuvattavan jumaluuden Ptolemaios-kuninkaaseen tai -kuningattareen. Ektheosis Arsinoes -runossa Kallimakhos käsittelee kreikkalais-egyptiläisiä käsityksiä kuolemanjälkeisestä elämästä. Kuningatar Berenike II:n kunniaksi kirjoitetut Bereniken kihara ja Bereniken voitto taas sisältävät viittauksia egyptiläisiin uskomuksiin. Työni perusteella Kallimakhos tulee nähdä oman aikansa aktiivisena vaikuttajana, jonka motiivi viitata egyptiläisiin hallitsijauskomuksiin oli poliittinen.
Subject: kreikan kieli ja kirjallisuus
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Macedoni.pdf 1.032Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record