Afasiaan liittyvä lukemisvaikeus ja sen kuntoutus : tapaustutkimus

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201609192719
Title: Afasiaan liittyvä lukemisvaikeus ja sen kuntoutus : tapaustutkimus
Author: Suni, Mari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201609192719
http://hdl.handle.net/10138/166881
Thesis level: master's thesis
Abstract: Background and aims: Aphasia is commonly associated with deficits in all linguistic modalities.In mild, chronic aphasia syndromes difficulties in reading can interfere with tasks of everyday life. The rehabilitation of reading difficulties caused by a general linguistic deficit is closely related to the rehabilitation of spoken language, especially in the early stages. Partly due to the limited resources granted to speech therapy, rehabilitation seldom proceeds to reading in its own right. Research has shown that rehabilitation of reading as such can however be beneficial to more general linguistic abilities. In this study, the quality and responsiveness to treatment of a sublexical reading deficit related to mild, chronic conduction aphasia were examined. The aim was to investigate, whether a sublexical therapy method and in particular text-level reading practice were effective in enhancing the fluency of reading or more general linguistic abilities. Methods: A 37-year-old man with mild, chronic conduction aphasia and resulting phonological alexia participated in the study. The intervention consisted of 17 training sessions (total of40 hours) of speech therapy, during which independent practice of repetitive reading that lasted for 11 weeks was started. Therapy consisted of phonological and word-level repetition and naming tasks combining the auditive and written modalities. Data consisted of linguistic tasks collected before, during and after the practice period. The effects of the intervention were evaluated by examining oral reading speed and accuracy of connected text and nonwords. More general phonological and linguistic abilities were examined through auditive repetition and auditive memory tasks. Results and discussion: The reading deficit reflected a more general linguistic difficulty that seemed to originate in auditive processing. Difficulties in reading seemed to arise from weakened phonological activation of word forms. No clinically significant changes were observed after the rehabilitation period. Still, positive changes were noted that imply the rehabilitation can be efficient when carried out through a longer period. Reading speed increased in nonword reading task, but speed of reading connected text increased steadily through the whole study period. A positive change in oral reading speed was observed in first readings of practice texts that might imply a more consistent enhancement during a longer training interval. No rehabilitative effect was apparent in auditive repetition or auditive memory, even though individual tasks improved. The results of this case study imply that repetitive reading ought to be further investigated as a reading rehabilitation method for persons with mild phonological reading deficits. Considering more general phonological rehabilitation, systematic methods could enhance the effectiveness of practice.Tavoitteet: Afasiaan liittyy lähes aina lukemisen vaikeuksia, jotka etenkin kroonisessa, lievässä oirekuvassa voivat häiritä arkea. Lukemisen kuntoutus nivoutuu etenkin kuntoutuksen alkuvaiheessa muuhun kielelliseen kuntoutukseen eikä lukemisen harjoitteluun erillisenä useinkaan puheterapiaresurssien puolesta päästä. Englanninkielisessä tutkimuksessa on saatu viitteitä lukemisen kuntoutuksen vaikutuksesta myös yleisempään kielelliseen suoriutumiseen. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin lievään, krooniseen konduktioafasiaan liittyvän teknisen lukemisen vaikeuden piirteitä ja kuntoutuvuutta. Tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako kuulonvaraisen äänteellisen prosessoinnin harjoittelu yhdistettynä tekstintasoiseen toistavaan lukemiseen tutkittavan lukemisen sujuvuuteen tai muihin kielellisiin taitoihin. Menetelmä: Tutkittava oli tutkimusjakson aikaan 37-vuotias mies, jolla oli lievä krooninen konduktioafasia ja siihen liittyvä teknisen lukemisen vaikeus. Hän sai seitsemän viikon aikana 40 tuntia kestäneen puheterapiajakson, jonka alkupuolella aloitettiin 11 viikkoa kestänyt, lukemisen nopeutumiseen tähdännyt toistavan lukemisen harjoittelu. Puheterapia sisälsi äännejaksojen ja sanojen kuulonvaraisen toiston ja ääneen lukemisen yhdistäviä harjoituksia, jotka suunniteltiin tutkimuskirjallisuuden ja LET-menetelmän pohjalta. Tutkimusaineisto muodostui puheterapiaa edeltävistä ja sen jälkeisistä arviointimittauksista sekä jakson aikana mitatuista harjoittelutekstien lukemiseen kuluneesta ajoista. Harjoittelun vaikuttavuutta arvioitiin tarkastelemalla lukemisen nopeutta ja tarkkuutta sekä äänteellistä prosessointia ja kuulomuistia. Tulokset ja johtopäätökset: Lukemisen vaikeudet heijastivat tutkittavan afasiaoirekuvaan liittyviä kielellisiä ongelmia, joiden lähtökohta oli kuulonvaraisessa äänteellisessä prosessoinnissa. Ongelmat vaikuttivat painottuvan sananosien äännehahmojen aktivoitumisen eli sananlöytämisen vaikeuteen. Harjoittelujakson jälkeen ei havaittu kliinisesti merkitseviä, toiminnan tasolle ulottuvia kuntoutusvaikutuksia. Muutokset suoriutumisessa kuitenkin viittaavat siihen, että pidempään jatkuvana äänteellisen prosessoinnin harjoitukset ja toistolukeminen voivat vaikuttaa lukemisen sujuvuuteen. Kirjain-äännemuunnokseen perustuva epäsanojen lukeminen nopeutui harjoittelun seurauksena, mutta kontrollitekstin lukeminen koheni tasaisesti kaikkien mittauspisteiden välillä. Yhden tavun lukemiseen keskimäärin kulunut aika lyhentyi harjoittelussa käytettyjen erillisten tekstien ensimmäisten lukukertojen välillä. Tutkittavan lukeminen oli jo tutkimusjakson alussa suhteellisen tarkkaa, eikä tarkkuus intervention seurauksena muuttunut. Kuulonvaraisen äänteellisen prosessoinnin ja kuulomuistin tehtävissä ei havaittu yhtenäistä muutosta, vaikka yksittäisessä tehtävässä suoriutuminen koheni. Tämän tapaustutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että toistavan lukemisen vaikuttavuutta kannattaisi uusien tapaustutkimusten kautta tutkia tarkemmin henkilöillä, joilla on lievä, äänteellisen prosessoinnin ongelmiin liittyvä lukemisen vaikeus. Yleistä äänteellisen prosessoinnin harjoittelua ajatellen olisi aiemman tutkimuksen pohjalta mielekästä kehittää järjestelmällisesti eteneviä menetelmiä.
Subject: afasia
aleksia
lukeminen
puheterapia
kuntoutus
konduktioafasia
äänteellinen prosessointi
toistolukumenetelmä
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record