Verbaaliseen apraksiaan liittyvät äännevirheet ja niiden korjaaminen puheterapiatilanteessa : Tapaustutkimus

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201610172887
Title: Verbaaliseen apraksiaan liittyvät äännevirheet ja niiden korjaaminen puheterapiatilanteessa : Tapaustutkimus
Author: Alanko, Nina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201610172887
http://hdl.handle.net/10138/168177
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims: There can be many speech sound errors in the speech of a person with verbal apraxia. The speaker with verbal apraxia usually detects the speech sound errors he/she makes and tries to correct them. Those corrections do not always succeed and, therefore, those speakers may need help. There are only few studies of speech sound errors and corrections with speakers who have verbal apraxia. This study provides information about speech sound errors in the speech of a person with verbal apraxia and about the correction of the speech sound errors. Method: This study examined the sound errors of a 45-year-old Matti and the correction of those sound errors. The corrections were made by Matti or Maija, a student in logopedics. Matti was diagnosed with aphasia and verbal apraxia. The data consisted of five videotaped speech therapy sessions in which Matti and Maija conducted few different speech therapy exercises. For the analysis, videotaped data were transcribed in detail. Speech sound errors and the correction of those errors were searched from the transcription. Speech sound errors were analysed by using the sound system of the Finnish language. The corrections of the speech sound errors were analysed by using conversation analysis. Results and suggestions for future research: There were many different speech sound errors in Matti's speech, for example: substitutions, assimilations, omissions, additions and metatheses. The number of the different speech sound errors remained relatively similar in different exercises in the same therapy session. In different therapy sessions the number in different therapy exercises varied some amount. The number of the speech sound errors Matti made diminished during the therapy period. Matti and Maija made different kind of corrections focused on Matti's speech sound errors. Matti usually tried to self-correct his speech. When it did not work he asked for help by looking at Maija, by asking questions or by making a gesture. Sometimes Maija corrected Matti's speech by saying the difficult word or phrase. In future it would be interesting to do more research on the construction of Matti's corrections and the success of Matti's self-corrections.Tavoitteet: Jos henkilöllä on verbaalinen apraksia, hänen puheessaan saattaa esiintyä useita erilaisia äännevirheitä. Kyseiset puhujat useimmiten huomaavat tekemänsä äännevirheet ja pyrkivät korjaamaan niitä. Korjaukset eivät aina kuitenkaan onnistu, ja silloin he tarvitsevat apua äännevirheidensä korjaamisessa. Äännevirheistä ja niiden korjaamisesta on vain vähän aiempaa tutkimusta sellaisilla henkilöillä, joilla on verbaalinen apraksia. Tämä tutkimus antaa tietoa yhden sellaisen henkilön äännevirheistä, jolla on verbaalinen apraksia, sekä näihin äännevirheisiin kohdistetuista korjausaloitteista. Menetelmät: Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 45-vuotiaan Matin tekemiä äännevirheitä sekä Matin ja puheterapeuttiopiskelija Maijan kyseisiin äännevirheisiin kohdistamia korjausaloitteita. Matilla oli diagnosoitu afasia ja verbaalinen apraksia. Tutkimuksen aineisto koostui viidestä videoidusta terapiakerrasta, joilla Matti ja Maija tekivät erilaisia terapiatehtäviä. Aineisto litteroitiin ja litteraatista etsittiin Matin äännevirheet sekä Matin itsensä että Maijan äännevirheisiin kohdistamat korjausaloitteet. Äännevirheitä tarkasteltiin suomen kielen äännejärjestelmää käyttäen. Korjausaloitteita tarkasteltiin soveltuvin keskustelunanalyyttisin menetelmin. Tulokset ja jatkotutkimusehdotukset: Matin puheessa oli useita erilaisia äännevirheitä kuten substituutioita, assimilaatioita, omissioita, additioita ja metateeseja. Äännevirheiden määrät pysyivät suhteellisen samana eri tehtävissä saman terapiakerran aikana, mutta saattoivat vaihdella jonkin verran eri terapiakertojen välillä. Tarkastellun terapiajakson aikana oli havaittavissa äännevirheiden määrän pienenemistä. Sekä Matti että Maija tekivät erilaisia Matin äännevirheisiin kohdistuneita korjausaloitteita. Matti yritti usein korjata äännevirheitään ensin itse. Jos korjaus ei sujunut, Matti saattoi pyytää apua korjaukseen katseen, eleen tai kysymyksen avulla. Joskus Maija saattoi puuttua vaikeaan korjaukseen, antamalla Matille oikean sanan tai lauseen mallin. Matin korjausjaksojen rakentumista ja itsekorjausten onnistumista olisi mielenkiintoista tutkia tulevaisuudessa lisää.
Subject: verbaalinen apraksia
äännevirhe
itsekorjaus
korjausaloite
puheterapiavuorovaikutus
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record