Politiikkaa online : nuoret poliittisen osallistamisen kohteena verkossa

Abstract

Tutkimus käsittelee puolueiden nuoriin kohdistamaa poliittista osallistamista verkossa sekä siihen liittyviä erilaisia tekijöitä. Tutkimuksen avulla pyritään myös selvittämään, millaisista lähtökohdista tätä poliittista osallistamista tehdään, minkälaisia puolia verkossa toimimiseen liittyy puolueiden kannalta sekä miten nuoria pyritään saamaan osalliseksi puoluepolitiikasta ja sitä kautta edustuksellisesta demokratiasta. Perinteiset politiikan vaikuttamiskeinot eivät näytä laajamittaisesti houkuttelevan nuoria ikäluokkia, mikä on saanut aikaan keskustelua nuorten poliittisesta aktiivisuudesta. Legitimiteettinsä säilyttääkseen poliittinen järjestelmä tarvitsee osallistuvia kansalaisia, jotka äänestävät ja ajavat asiaansa puoluejärjestelmän kautta. Globalisaatio, ihmisten liikkuvuus, muuttuvat identiteetit sekä perinteisten instituutioiden arvovallan murentuminen ovat osaltaan johtaneet siihen, ettei äänestäjäkansalaisuudella ole entisenkaltaista asemaa. Toimiminen yhteiskunnallisissa liikkeissä, vaikuttaminen omien kulutusvalintojen kautta tai vaikkapa talonvaltaus voivat olla yksilön kannalta merkityksellisempiä ja usein myös nopeampi keino vaikuttaa omaan ympäristöön. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Peter Dahlgrenin kansalaiskulttuurin käsite, jonka mukaan toimivalle demokratialle ovat olennaisia kansalaisten tietämys ja kyky hyödyntää tätä tietämystä. Kansalaiskulttuurin näkökulmasta on keskeistä, millaiseen kansalaisuuteen nuoria rohkaistaan ja kasvatetaan. Tutkimusta pohjustetaan käsittelemällä kansalaisuuden käsitettä, erityisesti aktiivista kansalaisuutta, joka on mielenkiintoisella tavalla ristiriitainen sekoitus yksilöllistä vastuuta ja kollektiivisia arvoja. Nuorten poliittiseen toimintaan pureudutaan myös käymällä läpi kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta erilaisista nuorille suunnatuista poliittiseen aktiivisuuteen kannustavista verkkosivustoista. Poliittista osallistamista koskeva tutkimusosuus pohjautuu tarkoitusta varten kerätylle haastatteluaineistolle, joka koostuu eduskuntapuolueiden edustajien asiantuntijahaastatteluista. Haastattelut tehtiin kahdessa erässä toukokuussa ja elo–syyskuun vaihteessa 2009. Tutkimuksen ulkopuolelle jäi kaksi puoluetta, joiden kanssa haastatteluaikaa ei järjestynyt kohtuullisessa ajassa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja niiden pohjalta litteroidun aineiston analyysimenetelmänä käytetään teema-analyysiä. Tutkimustulosten osalta voidaan todeta, että puolueiden jäsenrakenne ja historia vaikuttavat siihen, miten verkkoa hyödynnetään poliittisessa osallistamisessa. Nuoria pyritään tavoittamaan erilaisin verkkoviestinnän keinoin sekä myös sosiaalisen median kautta. Verkon kautta tavoitetaan kuitenkin usein jo entuudestaan aktiiviset, eikä toisaalta tiedetä, mikä saa aikaan impulssin poliittiseen toimintaan. Yksi tekijä nuorten poliittisessa aktiivisuudessa on nuorten kokema kansalaispätevyyden taso, eli miten kyvykkäästi ja paljon he omasta mielestään voivat vaikuttaa poliittiseen järjestelmään. Haastatteluissa nuoret nähtiin hyvin koulutettuina, aktiivisina verkkokeskustelijoina, joiden kuuntelemista pidettiin tärkeänä. Toisaalta on olemassa myös riski digitaalisesta kuilusta, jonka toisella reunalla ovat uutta viestintäteknologiaa poliittisessa osallistumisessa hyödyntävät nuoret ja toisella reunalla nuoret, jotka eivät joko tahdo tai osaa osallistua.