Positiivisen mielenterveyden ja psyykkisen oireilun yhteys Lapin väestössä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201611153038
Title: Positiivisen mielenterveyden ja psyykkisen oireilun yhteys Lapin väestössä
Author: Kaivolainen, Viivi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201611153038
http://hdl.handle.net/10138/169737
Thesis level: master's thesis
Abstract: Perinteisesti psykologiassa mielenterveys on nähty hyvänä, kun mielenterveyden häiriötä ei ole havaittavissa. Vaihtoehtoisen, melko tuoreen, näkemyksen mukaan mielenterveys muodostuu kahdesta eri jatkumosta: psyykkisestä oireilusta ja positiivisesta mielenterveydestä. Positiivinen mielenterveys käsittää muun muassa psyykkisen toimintakyvyn, subjektiivisen hyvinvoinnin kokemuksen sekä sosiaalisen toimintakyvyn. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin positiivisen mielenterveyden yhteyttä psyykkiseen oireiluun. Tämän lisäksi tarkasteltiin sosiaalisen tuen yhteyttä positiiviseen mielenterveyteen sekä sitä, muokkaako sosiaalinen tuki positiivisen mielenterveyden ja psyykkisen oireilun keskinäistä yhteyttä. Tutkimuksen aineisto on peräisin THL:n Mielen tuki – hankkeen Lapin väestötutkimuksesta vuonna 2012. Aineisto kerättiin postikyselynä kyselylomakkeella Lapin kunnista 15-80 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä. Positiivista mielenterveyttä mitattiin Warwick-Edinburgh Mental Well-Being mittarin lyhyellä versiolla (SWEMWBS), joka on kehitetty mittaamaan psyykkistä hyvinvointia sekä emotionaalisella että funktionaalisella tasolla. Psyykkistä oireilua mitattiin GHQ-12 mittarilla ja sosiaalista tukea Oslo-3 mittarilla. Muuttujien keskinäisiä yhteyksiä tarkasteltiin moniluokkaisilla regressioanalyyseilla. Korkea psyykkinen oireilu oli yhteydessä matalaan positiiviseen mielenterveyteen. Tulokset tukivat niin ikään oletusta positiivisen mielenterveyden ja psyykkisen oireilun erillisyydestä. Sosiaalinen tuki oli itsenäisesti yhteydessä sekä positiiviseen mielenterveyteen että pienempään psyykkiseen oireiluun, mutta sen ei havaittu muokkaavan näiden kahden keskinäistä yhteyttä.Traditionally mental health has been viewed as the absence of psychopathology. Quite new alternative view of mental health views mental health being composed of two separate dimensions: positive mental health and mental illness. Positive mental health is conceived of as emotional and psychological well-being, positive functioning and social well-being. The aim of the study was to examine the relationship between positive mental health and mental illness. Furthermore, the connection of social support to positive mental health, and the moderating effects of social support to the relationship of mental health and mental illness were examined. The applied data is from population study of Lapland, Mielen tuki – project, in year 2012. The data was collected in mail questionnaire from 15-80 years old. Positive mental health was assessed with short version of Warwick-Edinburgh Mental Well-Being scale (SWEMWBS). Mental illness was assessed with GHQ-12 and social support with Oslo-3 scale. Variables were examined with regression analyses. Results showed that mental illness and positive mental health were moderately and reversed connected. Results also supported the separation of the two. Social support was autonomously related to better positive mental health and worse mental illness, but the moderating effect was not shown.
Subject: positiivinen mielenterveys
psyykkinen oireilu
sosiaalinen tuki
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record