Seosnurmien kasvilajikoostumus kasvukauden aikana ja lajikoostumuksen vaikutus satoon

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612143283
Title: Seosnurmien kasvilajikoostumus kasvukauden aikana ja lajikoostumuksen vaikutus satoon
Author: Hyttinen, Henna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612143283
http://hdl.handle.net/10138/172488
Thesis level: master's thesis
Discipline: Växtproduktionsvetenskap
Plant Production Science
Kasvintuotantotieteet
Abstract: Valtaosa viljeltävistä nurmista on Suomessa nurmiheinä-nurmipalkokasviseoksia, joiden satoa korjataan säilörehuksi. Yleisimmät käytetyt kasvilajit ovat timotei, nurminata ja puna-apila. Nurmiseosta suunniteltaessa on valittava sellaisia kasvilajeja ja – lajikkeita joiden kehitysrytmi on yhtä nopea ja ne pystyvät kilpailemaan kasvutilasta yhtä tehokkaasti Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri nurmiheinä-nurmipalkokasviseosten botaanista koostumusta yhdellä kasvukaudella. Lisäksi tavoitteena oli vertailla kahden tai monilajisten seosten sadon määrää eri niittokerroilla. Siemenseokset sisälsivät timoteita, nurminataa, ruokonataa, englanninraiheinää, niittynurmikkaa, puna-apilaa, valkoapilaa ja sinimailasta eri suhteissa. Seoksia oli kymmenen erilaista ja yksi koejäsenistä sisälsi puh-dasta timoteita. Koe toteutettiin K-maatalouden koetilalla Hauholla vuonna 2015 satunnaistettuna ruutu-kokeena. Botaanista analyysia varten otettiin kasvustonäytteet jokaiselta ruudulta ennen niittoja. Näytteistä eroteltiin seokseen kuuluvat kasvilajit. Ennen niittoa seurattiin eri kas-vilajien kasvun kehitystä. Lisäksi jokaiselta ruudulta laskettiin kuiva-ainesato, jota käytet-tiin seosten keskinäisessä vertailussa. Timoteilajikkeet säilyivät parhaiten kahden ja kolmen kasvilajin seoksissa, kun taas use-amman kasvilajin seoksissa sen osuus aleni kaikissa sadoissa. Nurminadat ja englannin-raiheinä olivat 3-4 vuorokautta pidemmällä kasvukehityksessä kuin timoteit. Englannin-raiheinä menestyi nurmipalkokasvia sisältävässä seoksessa, mutta vielä paremmin se me-nestyi heinävaltaisessa seoksessa. Seoskasvustojen kuiva-ainesato oli suurimmillaan en-simmäisessä sadossa. Suurimman sadon ensimmäisessä sadonkorjuussa tuotti kahden kas-vilajin seos ja pienimmän kuuden kasvilajin seos. Kolmannessa sadonkorjuussa nurmipal-kokasvit ja monilajiset seokset lisäsivät sadon määrää seoksessa. Timotein osuus oli vaihteleva, varsinkin useamman kasvilajin seoksissa, silti timotei säilyi seoksissa. Englanninraiheinän hyvä niiton jälkeinen jälkikasvukyky auttaa lisäämään sadon määrää toisessa ja kolmannessa niitossa. Nurmipalkokasvien avulla voidaan lisätä kolmannen sadon määrää.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record