Tammerkosken kansallismaisema teollisuusperintönä : Verkatehtaasta Finlaysoniin 1965-2005

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2828-7
Title: Tammerkosken kansallismaisema teollisuusperintönä : Verkatehtaasta Finlaysoniin 1965-2005
Alternative title: Tammerkoski National Landscape as Industrial Heritage
Author: Lähteenmäki, Marja
Other contributor: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, taidehistoria
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017-01-20
Language: fi
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2828-7
http://hdl.handle.net/10138/172821
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The rapid change in the built environment accelerated the preservation discussion from the 1960s onwards. The traditional preservation criteria, which were the bases of city planning, excluded industrial buildings. Authenticity, historical and aesthetic values were given priority and interest was focused primarily on individual buildings, whereas industrial areas usually consisted of several buildings and were defined by continuous change and practicality. The architectural or historical value of industrial buildings was given only secondary importance. Moreover, the size and the volume of the individual plants and of the entire areas presented both practical and economic problems. A detailed account of the preservation processes of the Verkatehdas and Finlayson industrial areas shows the changes that took place in the attitudes towards industrial heritage during the research period. To understand the complex ways in which the preservation discussion interrelates with the processes of society, the cases were approached from different points of view. The context is the entire city of Tampere and its citizens. The study thus combines the research traditions of art history, urban studies, literature, geography and social and political history. With the chosen concepts, national landscape and industrial heritage, the study seeks answers for the questions how and why the industrial areas by the Tammerkoski rapids became a valuable industrial heritage and how the representations of the city have influenced the preservation discussion. The meanings of the national landscape were formed through a discussion in which historical images were combined with the present. The political and economic actors have had an important role in the definition of industrial heritage. The theoretical standpoint is in urban studies, which sees the city as consisting not only of its built form, but also of its cultural practices. That is, meanings attached to places are constructed in connection with the city s built form and its citizens. Moreover, meanings and values are produced and reproduced in social practices of different discourses. In other words, meanings are collective, shared by a group of people, and can therefore be inconsistent. The hegemonic discourse is city planning in which valuation discussion takes place. City planning advocates modernist ideas, and the need for the continuous progress and welfare of society, amongst other things. In the preservation conflicts the arguments for demolition and the grounds for city planning and political decision-making processes are questioned. In the long term these arguments influence the preservation criteria, the city planning course and the general attitude towards industrial heritage. The role of preservation officials and experts has been of great importance in the valuation of industrial heritage. Yet only the acceptance of citizens has changed the industrial buildings into a valuable heritage. The remembered and imagined representations of the national landscape strengthen the citizens connection to their own and to a collective past and present. The value of industrial heritage cannot be measured on economic grounds since it is composed of values that are important to citizens. Old pictures and stories of the past now serve new uses in representing the industrial heritage of the city. The national landscape pictured from afar represents the collective heritage of the citizens. Even though there is agreement on the importance and value of industrial heritage, the less important or the less authentic factory buildings tend not to be preserved. When we acknowledge that the character of industry is undergoing continuous change, and that the value of industrial building is bound up with their many different functions over the years, then we are closer to comprehending the meaning and value of industrial heritage. Much is still to be done to place individual factories within industrial heritage criteria.Purku-uhan alla olevat tehdasrakennukset herättävät nykyään Tampereella kiihkeää keskustelua. Miksi tehtaista tuli niin tärkeitä tamperelaisille, ettei niiden purkaminen ollut enää ensisijainen ja ainoa vaihtoehto? Tässä tutkimuksessa kuvataan miten tehdasrakennuksista tuli suojelukohteita. Verkatehtaan ja Finlaysonin tapausten (1965 2005) kautta tutkitaan myös laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Näitä ovat kaupunkilaisten osallistuminen rakennussuojelukeskusteluun, eri toimijoiden roolit teollisuusperinnön määrittelyssä sekä tehdasrakennusten merkitysten muodostuminen käydyssä keskustelussa ja suhteessa rakennettuun kaupunkiin. Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten tehdasalueet muuttuivat kaupunkilaisten silmissä rumista ja rapistuvista rakennuksista arvokkaaksi teollisuusperinnöksi. Tehdasmaiseman merkitykset muodostuivat rakennetun ympäristön, sosiaalisten suhteiden ja maisemakuvausten vuorovaikutuksessa. Kirjallisuudessa, elokuvissa ja matkailuesitteissä on tuotettu kuvauksia kaupungista ja sen asukkaista. Tampere rakensi ja vaali mainettaan luonnonläheisenä ja puhtaana teollisuuskaupunkina 1900-luvun puoliväliin asti. Teollisuustyöpaikkojen väheneminen 1960-luvulta alkaen heijastui arvoissa, joita eri toimijat kiinnittivät tehdasrakennuksiin. Teollisuusyritykselle turha rakennus muuttui keskusteluissa rumaksi ja purkukuntoiseksi. Vastaavasti 1900-luvun lopulla kaupunkisuunnittelijat rakensivat mielikuvia rapistuvista teollisuusalueista, jotka kunnostamisen ja uudisrakentamisen avulla saataisiin eläväksi uudeksi kaupunginosaksi. Tuotetut kuvaukset vuorovaikutuksessa läsnä olevan tehdasmaiseman kanssa vaikuttivat siihen, minkälaisia merkityksiä ja arvoja kaupunkilaiset kiinnittivät teollisuusmiljööseen. Verkatehtaan rakennusten purkamiseen kulminoitui kysymys tehdasrakennusten arvottamisesta rakennussuojelun kriteereillä ja tehtaiden merkityksestä osana kaupunkilaisten ja kaupungin historiallista identiteettiä. Verkatehtaan suojelukiista sai kansallisestikin laajaa huomiota. Se oli ensimmäisiä tapauksia, jossa tehdasrakennusten arvoja pohdittiin rakennussuojelun lähtökohdista ja myös kaupunkilaiset osallistuivat aktiivisesti tehdasrakennusten merkitysten määrittämiseen. Sekä Verkatehtaan että Finlaysonin tapauksessa poliittisen ja taloudellisen kentän toimijoilla oli keskeinen rooli rakennusten suojelusta päätettäessä. Finlaysonin alueen uudelleenkäytössä tehtaiden suojelu oli suunnittelun lähtökohta, mutta silti kaupunkilaisten, kaavoittajien ja alueen omistajan erilaiset näkemykset riittävästä suojelusta johtivat suojelukiistoihin. Kansallismaiseman käsite toimi argumenttina eri yhteisöjen näkemyksissä paikan, teollisuusmaiseman tai yksittäisten rakennusten arvoista. Valtioneuvosto nimesi Tammerkosken teollisuusympäristön kansallismaisemaksi vuonna 1993. Kuitenkin argumentointi Tammerkosken teollisuusmaiseman kansallisesta merkityksestä sitoi käsitteen alueen suojelukeskusteluun jo Verkatehtaan tapauksessa. Kansallismaiseman merkitykset syntyivät ja muuttuivat keskusteluissa, joissa historialliset maisemakuvat yhdistyivät nykyisyyteen. Tehdasrakennusten tulkitseminen arvokkaana rakennusperintönä ei ole ollut itsestään selvää, vaan sitä on edeltänyt pitkällinen argumentointi teollisuusperinnön merkityksestä. Teollisuusperinnön ja kansallismaiseman arvot syntyivät historiallisesti kerrostuneena ja merkityksellisenä mielikuvien maisemana, jonka kaupunkilaiset kiinnittivät osaksi nykyhetken maisemaa. Tehdasrakennusten säilymiseen kaupunkikuvassa on oleellisesti vaikuttanut se, että kaupunkilaiset ovat hyväksyneet teollisen menneisyyden keskeiseksi osaksi omaa kulttuurista identiteettiään.
Subject: humanistinen
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
TAMMERKO.pdf 14.16Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record