Raskausajan D-vitamiinipitoisuuden yhteys lapsen temperamenttipiirteisiin yhden vuoden iässä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201701231110
Title: Raskausajan D-vitamiinipitoisuuden yhteys lapsen temperamenttipiirteisiin yhden vuoden iässä
Author: Mantere, Selena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201701231110
http://hdl.handle.net/10138/174406
Thesis level: master's thesis
Abstract: Goals: Earlier studies have shown that a low concentration of prenatal vitamin D is associated with child's psychological well-being. The connection between prenatal vitamin D level and, for example, eating disorders and neurocognitive development has been shown to exist. Child's temperament has shown to predict later mental health. It is commonly believed that temperament has roots in fetal period. However, there is no earlier research on the connection between prenatal vitamin D level and child's temperament. The goal of this study is to examine whether or not such a connection exists. Methods. This research is part of a Helsinki University Children's Vitamin D Intervention Study (VIDI). The material for VIDI has been gathered between January 2013 and June 2014 in Kätilöopisto Maternity Hospital in Helsinki. Current study includes participants with information on prenatal vitamin D levels and on maternal rated temperament at the age of one year (Revised Infant Behavior Questionnaire (IBQ-R)) (n=839). The connection between prenatal vitamin D level and the superfactors of the temperament dimensions were examined with regression analysis with confounding variables (child's gender, mother's maternal smoking habits, mother's education, marital status, age and BMI before pregnancy). The superfactors are Surgency/Extraversion, Negative Affectivity and Regulatory/Orienting. Prenatal vitamin D level was treated as a continuous and a dichotomous variable. Vitamin D levels were measured in early and late points of pregnancy, and categories low and high were created accordingly. Cut-points for categories were ≤ 73.70 nmol/L in the early point and ≤ 59.70 nmol/L in the latter point. Also, the association between the change in prenatal vitamin D level-or it staying low during pregnancy-with the superfactors of child's temperament was examined. Results and conclusions. Vitamin D level (25(OH)D) in the early-pregnancy was associated with child's negative emotionality: a higher vitamin D level predicted a lower negative emotionality score at the age of one year when examined as a continuous variable. The connection remained statistically significant after controlling for confounding variables. Vitamin D level in early pregnancy was not associated with any other superfactors of temperament. Moreover, early-pregnancy vitamin D categories were not associated with any temperament superfactors. Prenatal vitamin D level in late pregnancy was not related to temperament superfactors, measured either as a continuous or as dichotomous variable. Also, the change in prenatal vitamin D level, or it remaining in the low category in both measuring points, had no statistically significant associations with the superfactors of child's temperament. The results are in line with the earlier findings that vitamin D level-especially in early pregnancy-is associated with the child's psychological development. The functional mechanism of vitamin D level in early pregnancy is believed to be based especially on the sensitivity periods of the prenatal development of a brain. It is possible that a low prenatal vitamin D level modifies temperament through the development of the brain-which affects disorders of psychological development. In this case, temperament can account for at least a part of the connections that have already been found between prenatal vitamin D level and psychological development. This gives important knowledge of the origin of psychological disorders.Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että matalalla raskausajan D-vitamiinipitoisuudella on yhteys lapsen psykologiseen kehitykseen. Raskausajan D-vitamiinipitoisuuden on havaittu olevan yhteydessä mm. syömishäiriöihin ja neurokognitiiviseen kehitykseen. Lapsen temperamenttipiirteiden tiedetään ennustavan yksilön myöhempää psyykkistä hyvinvointia, ja temperamentilla ajatellaan olevan sikiöaikainen pohja. Aiempaa tutkimusta ei kuitenkaan ole raskausajan D-vitamiinipitoisuuden yhteydestä lapsen varhaiseen temperamenttiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko raskausajan D vitamiinipitoisuudella yhteyttä lapsen temperamenttipiirteisiin yhden vuoden iässä. Menetelmät. Tämä tutkimus on osa Helsingin yliopiston Lasten D-vitamiinitutkimusta (Vitamin-D intervention study (VIDI)). VIDIn aineisto on kerätty tammikuun 2013 ja kesäkuun 2014 välillä Helsingin Kätilöopiston sairaalassa. Tässä tutkimuksessa on VIDIn aineistosta ne äidit, joilta oli mitattu raskausajan D-vitamiinipitoisuus yhdessä tai kahdessa mittauspisteessä ja joilta oli saatavilla äidin täyttämä IBQ-R-kysely (Revised Infant Behavior Questionnaire) lapsen ollessa noin yhden vuoden ikäinen (n = 839). Raskausajan, sekä alku- että loppuraskauden, D-vitamiinipitoisuuden yhteyttä temperamenttipiirteiden superfaktoreihin, jotka ovat ulospäinsuuntautuneisuus, negatiivinen emotionaalisuus ja tarkkaavuus/itsesäätely, tutkittiin regressioanalyysin avulla, jossa kontrolloitiin joukko taustamuuttujia (lapsen sukupuoli, äidin tupakointi raskauden aikana, äidin koulutus, äidin siviilisääty, äidin ikä ja äidin BMI ennen raskautta). Raskausajan D-vitamiinipitoisuutta käsiteltiin sekä jatkuvana että luokkamuuttujana. Sekä alku- että loppuraskauden Dvitamiinipitoisuudesta luotiin luokat "matala" ja "korkea". Luokkarajoina matala-luokassa oli alkuraskaudessa ≤ 73.70 nmol/L, ja loppuraskaudessa ≤ 57.70 nmol/L. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös raskausajan D-vitamiinipitoisuuden muutoksen tai pysyvyyden yhteyttä temperamenttipiirteiden superfaktoreihin. Tulokset ja johtopäätökset. Alkuraskaudessa mitatulla raskausajan D-vitamiinipitoisuudella (25(OH)D) oli yhteys lapsen negatiiviseen emotionaalisuuteen, kun alkuraskauden D-vitamiinipitoisuutta tarkasteltiin jatkuvana muuttujana. Korkeampi alkuraskauden D-vitamiinipitoisuus ennusti matalampaa negatiivisen emotionaalisuuden pistemäärää yhden vuoden iässä. Yhteys säilyi tilastollisesti merkitsevänä, kun taustamuuttujat kontrolloitiin. Alkuraskauden D-vitamiinipitoisuudella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä muihin temperamenttipiirteiden superfaktoreihin, eikä luokkamuuttujana tarkasteltaessa mihinkään temperamentin superfaktoreihin. Loppuraskauden D-vitamiinipitoisuudella ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä temperamenttipiirteiden superfaktoreihin jatkuvana eikä luokkamuuttujana. Myöskään raskaudenaikaisella D-vitamiinipitoisuuden muutoksella, tai sen pysymisellä luokassa "matala" läpi raskauden, ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä temperamenttipiirteiden superfaktoreihin. Tulokset tukevat aikaisempaa näkemystä siitä, että etenkin alkuraskauden D-vitamiinipitoisuudella on yhteys lapsen psykologiseen kehitykseen. Alkuraskauden D-vitamiinipitoisuuden toimintamekanismin arvellaan perustuvan sikiöaikaisen kehityksen herkkyyskausiin ja erityisesti aivojen kehitykseen. On mahdollista, että raskausajan matala D-vitamiinipitoisuus muovaa aivojen kehityksen kautta temperamenttia, joka osaltaan vaikuttaa psykologisen kehityksen häiriöihin. Tällöin temperamentti voisi selittää ainakin osan jo löydetyistä raskausajan D-vitamiinin ja psykologisen kehityksen välisistä yhteyksistä. Tämä antaa tärkeää lisänäkemystä psykologisen kehityksen häiriöiden biologisesta perustasta.
Subject: raskausajan D-vitamiinipitoisuus
temperamentti
negatiivinen emotionaalisuus
psykologinen kehitys
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record