A Composite Leading Indicator of the Finnish Economy

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703271557
Title: A Composite Leading Indicator of the Finnish Economy
Author: Beniard, Henry
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2010
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703271557
http://hdl.handle.net/10138/17591
Thesis level: master's thesis
Discipline: Economics
Kansantaloustiede
Nationalekonomi
Abstract: This thesis researches empirically, whether variables that are able to reliably predict Finnish economic activity can be found. The aim of this thesis is to find and combine several variables with predictive ability into a composite leading indicator of the Finnish economy. The target variable it attempts to predict, and thus the measure of the business cycle used, is Finnish industrial production growth. Different economic theories suggest several potential predictor variables in categories, such as consumption data, data on orders in industry, survey data, interest rates and stock price indices. Reviewing a large amount of empirical literature on economic forecasting, it is found that particularly interest rate spreads, such as the term spread on government bonds, have been useful predictors of future economic growth. However, the literature surveyed suggests that the variables found to be good predictors seem to differ depending on the economy being forecast, the model used and the forecast horizon. Based on the literature reviewed, a pool of over a hundred candidate variables is gathered. A procedure, involving both in-sample and pseudo out-of-sample forecast methods, is then developed to find the variables with the best predictive ability from this set. This procedure yields a composite leading indicator of the Finnish economy comprising of seven component series. These series are very much in line with the types of variables found useful in previous empirical research. When using the developed composite leading indicator to forecast in a sample from 2007 to 2009, a time span including the latest recession, its forecasting ability is far poorer. The same occurs when forecasting a real-time data set. It would seem, however, that individual very large forecast errors are the main reason for the poor performance of the composite leading indicator in these forecast exercises. The findings in this thesis suggest several developments to the methods adopted in order to produce more accurate forecasts. Other intriguing topics for further research are also explored.Tässä työssä tutkin empiirisesti, onko mahdollista löytää Suomen taloutta luotettavasti ennustavia muuttujia. Tutkimukseni päämääränä on pyrkiä löytämään tällaisia muuttujia ja muodostaa näistä Suomen talouskasvua ennakoiva suhdanneindikaattori. Muuttuja, jota suhdanneindikaattori pyrkii ennustamaan ja jolla suhdannetta kuvataan, on Suomen teollisuustuotannon kasvu. Talousteoriasta on löydettävissä lukuisia mahdollisesti talouskehitystä ennakoivia muuttujia esimerkiksi kulutusdatan, teollisuuden tilausdatan, kyselytutkimusdatan, korkojen ja osakeindeksien joukosta. Suuri määrä aiempaa talousennustamista koskevaa empiiristä kirjallisuutta, jota tässä tutkimuksessa käsittelen, osoittaa, että korkojen tuottoerot, esimerkiksi valtion obligaatioiden kohdalla, ovat olleet erityisen hyviä talouskasvun ennakoijia. Kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että tutkimuksissa hyviksi havaitut muuttujat vaihtelevat riippuen taloudesta jota ennustetaan, käytetystä mallista ja ennustehorisontista. Kirjallisuuskatsauksen perusteella valitsen yli sata muuttujaehdokasta. Työssäni kehitetään menetelmä, jonka tarkoituksena on löytää parhaat teollisuustuotannon kasvun ennustajat tästä muuttujajoukosta. Menetelmän seurauksena saadaan Suomen talouden ennakoiva suhdanneindikaattori, joka koostuu seitsemästä eri muuttujasta. Nämä komponenttimuuttujat ovat hyvin samanlaisia aiemmassa empiirisessä kirjallisuudessa hyväksi havaittujen muuttujien kanssa. Käytettäessä muodostettua ennakoivaa suhdanneindikaattoria ennustamiseen otoksessa 2007–2009, joka pitää sisällään myös uusimman taantuman, ennustetarkkuus heikkenee huomattavasti. Sama havaitaan ennustettaessa teollisuustuotannon ensijulkistuksista muodostettua reaaliaikasarjaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että yksittäiset hyvin suuret ennustevirheet ovat pääsyy ennakoivan suhdanneindikaattorin heikkoon ennustetehoon näissä tapauksissa. Tämän tutkielman havainnoista saadaan useita kehitysehdotuksia käytettyihin menetelmiin ennustetehon parantamiseksi. Myös muita kiinnostavia lisätutkimuskysymyksiä käsitellään.
Subject: econometrics
business cycle
leading indicator
forecasting
economic growth


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
composite.pdf 726.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record