Induction of labor by Foley catheter

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2991-8
Title: Induction of labor by Foley catheter
Author: Kruit, Heidi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Clinicum
Department of Obstetrics and Gynecology, Helsinki University Hospital
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The rates of induction of labor (IOL) are rising worldwide; currently every fourth labor is induced. Prostaglandins and balloon catheters, including Foley catheter (FC), are available for IOL. The vaginal delivery rates are comparable, but FC is associated with lower risk of uterine hyperstimulation and adverse events. The mechanism of FC use consists of direct mechanical dilation of the cervix, and local secretion of endogenous prostaglandins. The aim of this study was to evaluate FC for labor induction in prolonged and post-term pregnancies, in women with premature rupture of membranes (PROM) at term, and in outpatient use. The secondary aim was to investigate cervical biomarkers insulin-like growth factor binding protein-1 (IGFBP-1), matrix metalloproteinases (MMP) -2, -8, and -9, and their tissue inhibitors (TIMP)-1 and -2 in IOL by FC. The study was conducted in the Department of Obstetrics and Gynecology of Helsinki University Hospital between 2011 and 2015. The main outcome measures were the rates of cesarean section (CS) and maternal and neonatal infections. The total study population consisted of 1693 women. The lowest rate of CS (24 %) occurred in women undergoing IOL after term PROM, and the highest rate (44 %) was observed in nulliparous post-term women. In post-term pregnancy, a sixfold risk (OR 6.2, 95 % CI 3.2−12.1) of CS occurred in nulliparous women undergoing IOL compared to spontaneous onset of labor. The CS rates were significantly different neither between FC and misoprostol groups (24% vs. 18 %; p=0.36), nor between outpatients and inpatients (32 % vs. 32 %; p=0.82).The median (range) rate of maternal intrapartum infections following IOL by FC was 5 (2−6) %, and the rate of postpartum infections was 3 (1−4) %. The rate of neonatal clinical sepsis following FC induction was 2 (1−3) %, and the rate of and suspected neonatal infections was 4 (1−5) %. The maternal and neonatal infection rates were similar between the use of FC and misoprostol, and between outpatients and inpatients. There were no significant differences in the concentrations of cervical IGFBP-1 or MMPs -2,-8,or -9 in successful and failed IOL. In conclusion, FC appears safe and feasible for IOL in prolonged and post-term pregnancies, in women with PROM, and in outpatient use. The cervical biomarkers IGFBP-1 and MMPs appear unsuitable for predicting the success of IOL.Synnytyksen käynnistysten määrä on kasvanut, nykyisin joka neljäs synnytys käynnistetään. Synnytyksen käynnistys aloitetaan kohdunkaulan kypsyttämisellä lääkkeellisesti misoprostolilla tai mekaanisesti pallokatetrilla, ns. balonkimenetelmällä. Menetelmien tehossa ei ole todettu eroja, mutta balonkimenetelmässä esiintyy vähemmän haittatapahtumia, kuten sikiön sykemuutoksia. Balonkimenetelmässä kohdunkaulan sisäsuun ja lapsivesikalvojen väliin viedään katetri, jonka päässä oleva balonki täytetään fysiologisella suolaliuoksella nestepalloksi. Balonki laajentaa kohdunkaulaa mekaanisesti ja aiheuttaa biokemiallisten välittäjäaineiden vapautumista kudoksista. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2011−2015 toteutettu tutkimus selvittää balonkimenetelmän tehokkuutta ja turvallisuutta, sekä kohdunkaulakanavassa tapahtuvia biokemiallisia muutoksia synnytyksen balonkikäynnistyksen aikana. Tulostemme mukaan balonkikäynnistys on yliaikaisessa raskaudessa (≥41+5 raskausviikolla) yhtä turvallinen kuin synnytyksen spontaani käynnistyminen, mutta käynnistys kuitenkin lisää keisarileikkausten määrää ensisynnyttäjillä. Äidin synnytyksenaikaisten infektioiden esiintyvyys oli 5 % ja vastasyntyneiden kliinisten infektioiden esiintyvyys oli 2 %. Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistosairaaloiden yhteisessä satunnaistetussa balonki- ja misoprostolikäynnistystä lapsivedenmenon jälkeen vertailevassa tutkimuksessa totesimme molempien menetelmien olevan turvallisia vaihtoehtoja ilman eroja keisarileikkausten tai infektioiden määrissä. Tulostemme mukaan myös polikliininen balonkikäynnistys, jossa kohdunkaulan kypsytys tapahtuu kotona, on täysiaikaisissa normaaleissa raskauksissa turvallinen vaihtoehto, johon 85 % synnyttäjistä oli tyytyväisiä. Analysoimiemme kohdunkaulan biokemiallisten välittäjäaineiden, kuten insuliininkaltaista kasvutekijää sitovan proteiinin-1 (IGFBP-1) ja matriksin metalloproteinaasien (MMP) -2, -8 tai -9 pitoisuuksien muutosten avulla ei voitu ennustaa synnytyksen käynnistyksen kulkua. Yhteenvetona voidaan todeta, että balonki on tehokas ja turvallinen synnytyksen käynnistysmenetelmä, joka soveltuu myös polikliiniseen käyttöön ja synnytyksen käynnistykseen lapsivedenmenon jälkeen. Tutkimuksemme mukaan synnytyksen käynnistys ensisynnyttäjän yliaikaisessa raskaudessa kuitenkin lisää keisarileikkauksen todennäköisyyttä.
URI: URN:ISBN:978-951-51-2991-8
http://hdl.handle.net/10138/176042
Date: 2017-03-31
Subject: lääketiede, naistentaudit ja synnytykset
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
INDUCTIO.pdf 1.446Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record