Perinnöllisen lukivaikeusriskin yhteys vastasyntyneen aivojen kuuloerotteluvasteisiin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201702281358
Title: Perinnöllisen lukivaikeusriskin yhteys vastasyntyneen aivojen kuuloerotteluvasteisiin
Author: Ala-Kurikka, Iina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201702281358
http://hdl.handle.net/10138/177239
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kognitiotiede
Cognitive science
Kognitionsvetenskap
Abstract: Lukivaikeudesta kärsivä lukee muuta väestöä hitaammin ja virhealttiimmin. Kehityksellinen lukivaikeus on perinnöllinen oppimisvaikeus, joka on yhdistetty aivojen rakennemuutoksiin ja puutteellisiin äänten erottelukykyihin. Lukivaikeutta ja sen perinnöllistä riskiä on tutkittu aivojen kuuloherätevasteilla vauvoista aikuisiin. Lukivaikeus on yhdistetty muutoksiin esimerkiksi kuuloerottelukykyä mittaavassa mismatch negativity -vasteessa (lyh. MMN). Lukivaikeudesta kärsivien aikuisten ja perinnöllisen riskin omaavien lasten ja vauvojen MMN-vasteiden on havaittu olevan voimakkuudeltaan verrokkiryhmän vasteita pienempiä. Verrokkien MMN-vaste kielellisiin ääniin painottuu lukivaikeusriskissä olevien vastetta enemmän pään vasemmalle puolelle. Äänten erottelukyvyn kuntouttamisen on havaittu parantavan luku- ja kirjoitustaitoja. Kuntoutus on tehokkainta jo ennen lukemaan opettelua, mutta varhaisista lukivaikeuden ennusmerkeistä on vasta vähän tietoa. Pro gradu -tutkimuksessa selvitettiin perinnöllisen lukivaikeusriskin yhteyttä vastasyntyneiden kuuloerottelukykyihin herätevastemittauksen avulla 38 vastasyntyneellä, joista puolet olivat verrokkeja. Riskiryhmässä vauvojen toisella vanhemmalla oli testein vahvistettu lukivaikeus. Vastasyntyneille soitettiin herätevastemittauksen aikana epäsanasta /ta-ta/ koostuvaa äänisarjaa. Epäsanan jälkimmäisessä tavussa oli satunnaisia äänen keston, korkeuden, ja vokaalin muutoksia. Koeasetelma sisälsi myös epäsanasta eroavia yllättäviä ääniä. Lopuksi vauvoille soitettiin vertailukoeasetelma, jonka avulla pyrittiin selvittämään, miten äänten akustinen vaihtelu vaikuttaa vasteisiin. Kuuloherätevasteet puheäänille olivat voimakkuudeltaan pieniä. Vokaalin keston ja äänenkorkeuden muutokset synnyttivät sekä lukiriski- että verrokkiryhmässä merkitsevät MMN-vasteet. Voimakkain MMN-vaste syntyi vokaalin keston muutokselle, ja tämä vaste näytti alkavan perinnöllisen riskin omaavassa ryhmässä myöhemmin kuin verrokeilla. Toistuvalle vakioäänelle ja äänenkorkeuden muutokselle syntyneet vasteet näyttivät olevan ryhmissä erilaisia, mutta nämä erot eivät saavuttaneet tilastollista merkitsevyyttä. Pelkkä akustinen vaihtelu ei vaikuttanut vasteiden voimakkuuteen. Sen sijaan vastasyntyneen sukupuoli, raskauden kesto ja syntymäpaino olivat yhteydessä kuuloherätevasteiden voimakkuuteen. Tulosten mukaan perinnöllinen lukivaikeusriski vaikuttaa jo vastasyntyneen kuuloerottelukykyihin, joten kuulokykyjen kuntouttamisen tutkiminen on perusteltua jo varhaisessa vaiheessa.Dyslexia affects reading speed and accuracy. Developmental dyslexia is a heritable learning disability related to structural changes in the brain and deficits in sound discrimination. Dyslexia and its’ genetic risk have been studied with auditory event-related potentials (ERPs) from babies to adults. Dyslexia has been associated with changes in the cortical change detection response called the mismatch negativity (MMN). Dyslexic adults and children elicit attenuated MMN responses compared to the control group. The controls’ MMN responses to speech sounds are more pronounced on the left hemisphere than the at-risk group’s responses. Interventions targeting the sound discrimination and phonological awareness have resulted in better reading and writing skills. Rehabilitation is most efficient already before school-age but research on early markers of dyslexia is still insufficient. We studied the relation between inherited dyslexia risk and newborn brain responses by recording ERPs from 38 babies. Half of them were controls. Newborns in the at-risk group had one parent with diagnosed dyslexia. During the ERP recordings we used a speech sound stream consisting of the repetitive pseudoword /ta-ta/. The latter syllable contained infrequent duration, frequency and vowel changes. The sound stream also contained distinct and surprising sounds. We also included a control paradigm to investigate how acoustic variance in the speech sounds affects the brain responses. The speech sound ERPs were small in amplitude. Duration and frequency changes elicited significant MMN responses in both the at-risk and control groups. The strongest MMN response in both groups was due to duration change. The onset of this MMN response seemed to be delayed in the at-risk group. The profiles for standard responses and frequency-MMN responses differed between the groups but these differences didn’t reach statistical significance. Acoustic variance had no effect on the MMN amplitude. Background factors including sex, duration of the pregnancy and birth weight correlated with the response amplitudes. Overall these results show that inherited dyslexia risk contributes to sound discrimination skills soon after birth. Hence studying auditory discrimination interventions at an early age is well-grounded.
Subject (yso): EEG
dysleksia
vastasyntyneet


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Ala-Kurikka_Iina_Pro gradu_2016.pdf 1.923Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record