"Siis mikä normi joka toinen viikonloppu?" : isyyden neuvottelua eron jälkeen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201702221334
Title: "Siis mikä normi joka toinen viikonloppu?" : isyyden neuvottelua eron jälkeen
Author: Rosalén, Anu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201702221334
http://hdl.handle.net/10138/177273
Thesis level: master's thesis
Abstract: The aim of this study is to investigate how fatherhood is perceived from the perspective of separated men. Special attention is given to the way in which these men negotiate their fatherhood after separation, and what kinds of fatherhood identities and positions are made possible, constructed, or excluded through these negotiations. In addition, the feelings which are associated with the construction of fatherhood after separation are explored. The theoretic-philosophic framework of this study discusses research into social construction of reality, parenthood and fatherhood after separation, and the various dimensions of cultural, social, and institutional contexts in which fatherhood is constructed. The empirical data of this study consists of 11 nonresident father interviews, 7 of which were conducted via e-mail. All the fathers chosen to participate had experienced some difficulties in the co-parenting relationship with the mother of their children. The theoretic-methodological approach, and simultaneously the underlying assumption covering the entire research process of this study, is discursive approach, mainly grounded in the work of Michel Foucault, and particularly his understanding of the concept of discourse: discourses are discursive practices, which are seen as not just elements of language but as multidimensional networks of relationships and rules, which combine the elements of knowledge, power, and politics in a process of constructing subject positions and identities. The analysis revealed that separated men construct their experience of fatherhood negotiating discursively in a relationship with various intertwined practices, which are conceptualized as: 1) discursive practices of gendered parenthood, 2) cultural narratives, categories, and stereotypes of fatherhood and masculinity, 3) economic-juridical practices of shared parenthood, 4) institutional discourses and practices of family professionals, and 5) practices of everyday parenting. Gender (particularly exclusive mothering), the emphasis on the economic-juridical parenthood, the power of the family experts and professionals to define and evaluate parenthood, and the relationship with the mother of the children are seen as significant factors in opening or closing fatherhood possibilities after separation, and leading to diminishing fatherhood, and the fathers locating themselves in the position of the "other", not a mother. Three categories of context bound fatherhood identities or positions were formed on the bases of the fathers' interviews: excluded fathers, fathers holding out, and survivor fathers. Negative and conflicting feelings, particularly frustration, are stressed in constructing fatherhood after separation. Positive feelings and experiences are mainly associated with the time actually spent with the children, and with the fact that it also gives the fathers an opportunity to realize their own kind of parenthood separate from the mother of the children.Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sitä, millaisena eron jälkeinen isyys näyttäytyy eronneiden miesten näkökulmasta. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on se, miten eronneet miehet neuvottelevat isyydestään eron jälkeen ja millaisia isyyksiä ja isyyden paikkoja näiden neuvotteluiden kautta mahdollistetaan, rakennetaan tai poissuljetaan. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on se, mitä tunteita eron jälkeisen isyyden rakentamiseen liittyy. Tämän tutkimuksen teoreettis-filosofinen viitekehys muodostuu tutkimuksesta, joka käsittelee todellisuuden sosiaalista rakentamista, eron jälkeistä vanhemmuutta ja isyyttä, ja niitä monimuotoisia kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja institutionaalisia konteksteja, joissa isyyttä rakennetaan. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu 11 etäisän haastattelusta, joista 7 on toteutettu sähköpostin välityksellä. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla miehillä on ollut jonkin verran vaikeuksia suhteessa lasten äidin kanssa liittyen jaettuun vanhemmuuteen. Tämän tutkimuksen teoreettis-metodologinen lähestymistapa, ja samalla koko tutkimusprosessin kattava taustaoletus on diskursiivinen lähestymistapa, joka perustuu pääsääntöisesti Michel Foucault'n ajatteluun, ja erityisesti hänen ymmärrykseensä diskurssin käsitteestä: diskurssit ovat diskursiivisia käytäntöjä, joita ei nähdä vain kielen elementteinä vaan monimuotoisina suhteiden ja sääntöjen verkkona, jotka yhdistävät tiedon, vallan, ja politiikan elementit subjektipositioiden ja identiteettien rakentamisessa. Analyysin perusteella eronneiden miesten nähdään rakentavan isyyden kokemustaan diskursiivisesti neuvotellen suhteessa moninaisiin toisiinsa kietoutuneisiin diskursiivisiin käytäntöihin, jotka on jäsennetty seuraavasti: 1) sukupuolitetun vanhemmuuden diskursiiviset käytännöt, 2) isyyden ja miehisyyden kulttuuriset mallitarinat, kategoriat ja stereotypiat, 3) jaetun vanhemmuuden juridis-taloudelliset käytännöt, 4) institutionaaliset diskurssit ja perheammattilaisten käytännöt sekä 5) arjen vanhemmuuden diskursiiviset käytännöt. Sukupuoli (erityisesti poissulkeva äitiys), taloudellis-juridisen vanhemmuuden korostuminen, perheasiantuntijoiden ja -ammattilaisten valta määrittää ja arvioida vanhemmuutta sekä suhde lasten äitiin nähdään merkittävinä tekijöinä eron jälkeisen isyyden mahdollisuuksien avaamisessa tai sulkemisessa ja johtavan eron jälkeen ohenevaan isyyteen sekä siihen, että isät paikantavat itsensä positioon "toinen", ei-äiti. Isien haastattelujen pohjalta muodostettiin kolme tilannesidonnaista isyyksien ja isyyksien paikkojen kategoriaa: syrjäytetyt, sinnittelijät ja selviytyjät. Kielteiset ja ristiriitaiset tunteet, erityisesti turhautuminen, painottuvat eron jälkeisen isyyden rakentamisessa. Myönteiset tunteet ja kokemukset liittyvät pääasiassa lasten kanssa konkreettisesti vietettyyn aikaan, ja siihen, että se antaa isille mahdollisuuden toteuttaa omanlaistaan lasten äidistä riippumatonta vanhemmuutta.
Subject: eron jälkeinen isyys
sukupuolitettu vanhemmuus
diskurssi
diskursiiviset käytännöt
poissulkeva äitiys
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record