Lääkitysturvallisuus suomalaisissa apteekeissa Apila-hankkeen alussa vuonna 2012

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/177345
Title: Lääkitysturvallisuus suomalaisissa apteekeissa Apila-hankkeen alussa vuonna 2012
Author: Kuitunen, Sini
Contributor: Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta
Thesis level:
Abstract: Apteekkien tehtävänä terveydenhuollossa on toimia avohoidon lääkitysturvallisuuden edistäjänä ja varmistajana. Nelivuotinen apteekkien lääkitysturvallisuushanke Apila käynnistettiin vuonna 2012. Apila-hankkeen tavoitteena on edistää lääkitysturvallisuutta apteekista annettavalla hoidon ohjauksella ja seurannalla, tukea lääkitysturvallisuutta edistävien toimintamallien ja työkalujen kehittämistä ja käyttöönottoa, lisätä tietoisuutta lääkitysturvallisuudesta osana potilasturvallisuutta sekä lisätä ja syventää apteekin yhteistyötä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää apteekkien lääkitysturvallisuustilannetta Apila-hankkeen alussa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti kahdella strukturoidulla kyselylomakkeella vuoden 2012 lopussa. Kohderyhmänä oli apteekkien koko farmaseuttinen henkilöstö. Tutkimukseen muodostettiin kaksi otosta, joiden kyselylomakkeet erosivat toisistaan yhden osion osalta. Apteekkareiden kysely lähetettiin kaikille yksityisille apteekkareille (n=593) ja yliopistojen apteekkien johdossa oleville (n=18). Farmaseuttien ja proviisoreiden kysely lähetettiin yhdelle farmaseutille tai proviisorille kaikkiin yksityisiin pääapteekkeihin (n=618) sekä molempien yliopistojen omistamiin apteekkeihin (n=17). Apteekkarien (A) vastausprosentti oli 39 % (n=241) ja farmaseuttien ja proviisorien (F) 29 % (n=182). Aineiston edustavuus oli perusjoukkoon verrattuna hyvä. Tutkimuksen perusteella reseptilääkkeen toimitusprosessiin rakennetut suojaukset toimivat hyvin. Lääkkeen annostuksen (A: 100 %, F: 98 %), yhteisvaikutusten (A: 97 %, F: 94 %) ja päällekkäisyyksien (A: 79 %, F: 70 %) tarkistaminen toteutui hyvin. Yli puolessa apteekeista oli toimintaohjeet lääkeneuvonnasta resepti- (A: 74 %, F: 60 %) ja itsehoitolääkkeiden (A: 60 %, F: 60 %) toimittamisen yhteydessä. Noin 90 %:ssa apteekeista oli toimintaohjeet toimituspoikkeamien kirjaamiseen ja käsittelyyn (A: 92 %, F: 84 %). Lähes kaikkien vastaajien mukaan toimituspoikkeamien kirjaaminen toteutui omassa apteekissa hyvin (A: 96 %, F: 91 %). Poikkeamista keskustelu koko henkilökunnan kanssa (A: 73 %, F: 53 %) ja toimintatapojen muuttaminen poikkeamien käsittelyn seurauksena (A: 85 %, F: 63 %) ei kuitenkaan ollut yhtä yleistä. Apteekin yhteistyötä kotisairaanhoidon ja sosiaalihuollon kanssa pidettiin tiiviimpänä kuin yhteistyötä paikallisen terveydenhuollon kanssa. Alle puolet apteekeista oli sopinut terveydenhuollon kanssa toimintatavat apteekissa havaittujen yhteisvaikutusten (A: 39 %, F: 23 %), kontraindikaatioiden (A: 36 %, F: 19 %) ja lääkkeenmääräämispoikkeamien (A: 28 %, F: 15 %) ratkaisemiseen. Tutkimuksen perusteella apteekeilla on hyvät valmiudet lääkehoidon ongelmien ja lääkitysturvallisuusriskien tunnistamiseen. Apteekkien yhteistyö muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa vaikuttaa kuitenkin pinnalliselta. Apteekin sisäisessä riskienhallinnassa keskeinen kehityskohde on raportoimalla kerätyn tiedon täysimääräinen hyödyntäminen virheistä oppimiseen ja lääkitysturvallisuuden auditoinnin sisällyttäminen osaksi laadunhallintaa. Apteekkarit vastasivat kyselyyn farmaseutteja ja proviisoreita positiivisemmin, joten lääkitysturvallisuustyö ei välttämättä ole riittävän näkyvää. Tutkimustulosten perusteella apteekkien lääkitysturvallisuustyön koordinaatiota tulee tehostaa sekä apteekkikohtaisella että kansallisella tasolla. Alhaiseksi jäänyt vastausprosentti heikentää tutkimuksen luotettavuutta, mutta tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina.The role of community pharmacy is to ensure and promote medication safety in treatment of outpatients. In Finland a national four-year medication safety program Apila was launched in 2012. The Apila program aims to improve medication safety with pharmaceutical counselling and followup, support development and implementation of new tools and practices promoting medication safety, increase awareness of medication safety as part of patient safety and increase co-operation between community pharmacies and other social- and healthcare services. The objective of this study was to investigate medication safety situation of Finnish pharmacies in the beginning of Apila program. Research data was collected electronically at the end of 2012 by using a two structured survey instruments. Target of the study was the whole pharmaceutical staff of Finnish community pharmacies. There were two separated study samples. Survey instruments were alike for both samples with the exception of one section. One survey was sent to all independent pharmacy owners (n=593) and managers of university pharmacies (n=18). The other survey was sent to one member of pharmaceutical staff in every community pharmacy (n=618) and university pharmacies (n=17). The response-rate of pharmacy owners (O) was 39 % (n=241) and response-rate of pharmaceutical staff (S) was 29 % (n=182). Representativeness of data was good compared to standard population. According to study the barriers built into the dispensing process worked well. Verifying dose (O: 100 %, S: 98 %), interactions (O: 97 %, S: 94 %) and duplicated medications (O: 79 %, S: 70 %) was a common part of dispensing process. Over half of pharmacies had a written standard operating procedure to medication counselling given when dispensing prescribed (O: 74 %, S: 60 %) and over the counter medicines (O: 60 %, S: 60 %). About 90 % of the pharmacies had a standard operating procedure to reporting and managing dispensing errors (O: 92 %, S: 84 %). According to almost all respondents (O: 96 %, S: 91 %) medication errors were reported in their workplace. Though discussing dispensing errors with whole staff (O: 73 %, S: 53 %) and changing course of action after managing dispensing errors (O: 85 %, S: 63 %) was not as common. The respondents were of the opinion that pharmacy had closer co-operation with home care and social services than with health care services. Some pharmacies had agreed with local healthcare how to manage interactions (O: 39 %, S: 23 %), contraindications (O: 36 %, S: 19 %) and prescribing errors (O: 28 %, S: 15 %) discovered in pharmacy. The study indicates that Finnish community pharmacies have good abilities to identify medication related problems. Co-operation between community pharmacies and other social- and health care services should be promoted, because it seems to be superficial. The biggest challenges in risk management are complete invocation of data collected through error reporting and including medication safety audits into quality management. Pharmacy owners’ answers to the questionnaire were more positive than staff members’, which indicates that actions to promote medication safety should be made more visible. Coordination of medication safety should be emphasized both national and individual pharmacy level. Low response-rates weaken the reliability of the study, but the results are suggestive.
URI: http://hdl.handle.net/10138/177345
Date: 2014-06-03
Subject: potilasturvallisuus
lääkitysturvallisuus
lääkityspoikkeama
systeeminäkökulma
apteekki
Apilahanke
patient safety
medication safety
medication error
systems approach
community pharmacy
Apila program
Discipline: Sosiaalifarmasia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sini Kuitunen_final.pdf 2.578Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record