Sosiaalinen pääoma opettajayhteisössä : Kokemuksia kaupunkilaisesta kyläkoulusta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703161514
Title: Sosiaalinen pääoma opettajayhteisössä : Kokemuksia kaupunkilaisesta kyläkoulusta
Author: Juvonen, Sara
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703161514
http://hdl.handle.net/10138/178492
Thesis level: master's thesis
Abstract: Kouluyhteisön sosiaalinen pääoma on yhdistetty niin hyviin oppimistuloksiin kuin opettajien työhyvinvointiin. Opettajien työyhteisötaitojen kehittämiselle on tarvetta, sillä vaativa työ voi olla hyvin kuluttavaa, etenkin ammatissaan vasta aloittavalle. Tutkielman tavoitteena on kuvata erään kouluyhteisön voimavaroja ja haasteita sosiaalisen pääoman rakenteiden, kuten luottamuksen, normien ja vastavuoroisuuden muodostumisessa. Tavoitteena on myös ottaa osaa teoreettiseen keskusteluun sosiaalisesta pääomasta, jonka historia on moninainen. Tutkimustehtävä rajattiin käsittelemään sisäisen eli verkoston rakenteita painottavan sosiaalisen pääoman muodostumista, ja se jäsennettiin organisaatiotutkimuksen pohjalta rakenteiden, suhteiden sekä tiedolliseen osa-alueeseen. Tutkielman aineisto koostui erään kaupunkikoulun henkilökunnan haastatteluista (n=9). Aineisto oli alun perin kerätty Helsingin yliopiston Toimiva lähikoulu (TOLU) -tutkimukseen. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysia. Aineisto järjestettiin ensin kategorioihin pelkistämällä ja teemoittelemalla. Näin syntyneet kategoriat jäsennettiin sosiaalisen pääoman teorian pohjalta muodostettujen havaintokysymysten avulla. Yhteisössä ilmeni sekä sosiaalisen pääoman voimavaroja että haasteita. Keskeisimpiä voimavaroja rakenteen eli verkoston tasolla olivat alueeseen kiinnittyminen sekä yhteisöllinen kasvatusnäkemys, kun taas haasteita olivat verkoston aukot ja alueen eksklusiivisuus. Suhteiden eli luottamuksen, normien ja vastavuoroisuuden näkökulmasta tärkeimpiä voimavaroja olivat muun muassa selkeät toimintatavat ja avoin keskustelukulttuuri, kun taas haasteiksi osoittautuivat toimintatapoihin sopeutuminen sekä eriävät odotukset. Jaetun tiedon näkökulmasta voimavaroiksi osoittautui muun muassa koulun perinteikkyys sekä yhteinen kehittäminen, toisaalta haasteina näyttäytyivät henkilöstömuutokset ja sitoutuminen yhteisiin päämääriin. Normien muodostuminen on edellytys yhteisön järjestykselle, toisaalta liian tiukasti normatiivinen yhteisö voi rajoittaa jäsentensä toimijuutta. Keskeistä vaikuttaisi olevan tasapaino yhteisön normatiivisuuden ja joustavuuden välillä, jolloin sosiaalinen pääoma on yhteisössä luultavammin resurssi kuin rajoite.A connection has been shown between a school's social capital and, on the one hand, their academic performance, and teacher well-being, on the other. A need for skills to develop one's school and occupational community is evident, since working in a school can be taxing, especially for teachers in the early stages of their career. The aim of this thesis is to identify strengths and weaknesses in social capital building (e.g. formation of networks, norms or trust) in a school community. A secondary goal is to take part in the seemingly diverse theoretical discussion around social capital. The thesis' theoretical frame was narrowed down to internal social capital, and it was further developed through organisational social capital research into three dimensions: structural, relational and cognitive. The data consisted of nine (9) staff interviews in an urban school, originally collected for a study focusing on well-functioning local schools (Tolu) in the University of Helsinki. Qualitative content analysis with a theoretical orientation was applied. The data was first organised into thematic categories, after which it was analysed with the help of earlier operationalisation of social capital. Both strengths and weaknesses were found. The main structural strengths were e.g. connectedness to the school area and a shared educational ethos. Weaknesses in this dimension were structural holes and a somewhat exclusive school area, to name some. Relational social capital was supported by explicitly stated policies and open conversation, to name a few, whereas staff commitment to said policies and differing expectations could be seen as challenges. Finally, the cognitive dimension of social capital was built on traditions and an organisational culture promoting staff involvement. This dimension was challenged by changes in faculty and commitment to organisational goals and vision. Norms are essential for the formation of any community, but too strong a norm may become restricting for the actors in a social structure. A balance between norms and flexibility could be beneficial, so that social capital may be seen as a resource rather than restriction.
Subject: sosiaalinen pääoma
kouluyhteisö
organisaatiokulttuuri
laadullinen tutkimus
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu juvonen.pdf 998.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record