Rapsikuoriaisen (Meligethes aeneus) loispetojen (Phradis morionellus ja Diospilus capito) loisintatason dynamiikka ja siihen vaikuttavat tekijät

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703131448
Title: Rapsikuoriaisen (Meligethes aeneus) loispetojen (Phradis morionellus ja Diospilus capito) loisintatason dynamiikka ja siihen vaikuttavat tekijät
Author: Keva, Maaria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703131448
http://hdl.handle.net/10138/178529
Thesis level: master's thesis
Discipline: Växtproduktionsvetenskap
Plant Production Science
Kasvintuotantotieteet
Abstract: Rapsikuoriainen kuuluu rypsin ja rapsin haitallisimpiin tuholaisiin Euroopassa. Lajin aiheuttamat sadonmenetykset voivat olla suuret. Lisäksi useissa maissa on kehittynyt pyretroideille vastustuskykyisiä kuoriaiskantoja. Yksi keino kemiallisen torjunnan haittojen vähentämiseen on rapsikuoriaisen biologinen torjunta. Suomessa luontaisia vihollisia ovat loispedot rapsikuoriaispistiäinen ja rapsikuoriaisvainokainen. Tavoite oli selvittää pitkäaikaista loisinnan määrän vaihtelua ja siihen vaikuttavia tekijöitä, jotta biologista torjuntaa voitaisiin tehostaa. Pääaineisto muodostui vuosina 1985-1995 eri puolilta rypsinviljelyaluetta kerätyistä tiedoista rapsikuoriaisen loisinta-asteesta eli loisittujen rapsikuoriaistoukkien suhteellisesta määrästä. Nykytilanteen selvittämiseksi loisinta-astetta havainnoitiin myös vuonna 2015. Useimmilta vuosilta kokonaisloisinta-asteen lisäksi oli käytettävissä loispetolajikohtaiset loisinta-asteet ja loppuvuosina oli havainnoitu myös rapsikuoriaistoukkien esiintymistiheyttä. Pääaineistoa täydennettiin tiedoilla maalajien alueellisesta esiintymisestä, kasvuvyöhykkeistä, sade- ja lämpötiloista ja rapsikuoriais- ja tuomikirvatuhojen ankaruudesta. Alueellisten erojen testaamista varten havaintopaikat jaettiin pien- ja suuralueisiin. Aineistosta tehtiin monia eri tilastollisia analyysejä. Loisinta-asteessa oli eroja sekä vuosien, että maantieteellisten alueiden ja kasvuvyöhykkeiden välillä. Sään ja ilmaston havaittiin vaikuttavan loisinta-asteeseen, mutta maalajin suhteen eroja ei löytynyt. Loisinta-asteen ei havaittu riippuvan isäntätoukkien esiintymistiheydestä. Sen sijaan rapsikuoriaistoukkien määrä riippui negatiivisesti edellisvuoden loisinta-asteista. Loisinta-aste korreloi negatiivisesti sekä saman vuoden kirvatuhojen että kirvojen torjunnassa käytetyn dimetoaatin myyntimäärän kanssa, mikä viittaa siihen, että runsaina kirvavuosina loispetojen altistuminen kemialliselle torjunnalle on yleistä. Loispetolajien esiintymisessä havaittiin eroja: rapsikuoriaispistiäinen oli rapsikuoriaisvainokaista paljon yleisempi ja sen esiintyminen oli tasaisempaa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta loisinnan olevan toisinaan hyvin runsasta, mutta tiettyinä vuosina ja alueellisesti se saattaa mainittujen tekijöiden vuoksi jäädä alhaiseksi. Haitallisia käytäntöjä vähentämällä voitaisiin loisintaa tehostaa ja siten lisätä rapsikuoriaisen biologisen torjunnan potentiaalia.Pollen beetle is one of the most harmful pests of rapeseed and turnip rape in Europe. It can cause considerably high yield losses. In addition, due to routine use of pyrethroids, pyrethroid resistant strains of pollen beetle have developed in several European countries, including Finland. One alternative for pesticides is biological control, which can be enhanced by improving the survival of natural enemies of pests. In Finland two species of natural enemies of pollen beetle occur: Phradis morionellus and Diospilus capito. The aim of this study was to investigate long term changes in percent parasitism and test if certain factors have influence on it. The main data on percent parasitism was collected during 1985-1995 from different locations of the turnip rape cultivation area in Finland. To get some current data, percent parasitism was observed in 2015, though from smaller area than in the main data. In addition to data on total percent parasitism, specific data on both parasitoid species was available for most of the years. Also the density of pollen beetle larvae was observed during 1990-1995. Supplementary data was collected on soil types, growing zones, precipitation and average temperature and annual severity of aphid and pollen beetle attack. To test differences between geographical areas, the observed locations was divided into 18 minor areas, and further into six grand areas. Several statistical analyses were ran on such a diverse data. The results show that percent parasitism differed significantly between years, geographical areas and growing zones. Percent parasitism was significantly relative to temperature in May and rain in July, but no differences were found between related soil types. Percent parasitism was not relative to density of host larvae, but correlated negatively with host density in the following year. Strong negative correlation between both severity of aphid attack and annual sale of dimethoate indicates that the parasitoids are exposed to pesticides in those years with high annual abundance of aphids. From the two parasitoid species, P. morionellus occurred much more abundant than D. capito. As observed, percent parasitism can be very high, but in some years and geographically it can be diminished due to several factors. By decreasing harmful activities, parasitism could be enhanced and biological control of pollen beetle could be improved.
Subject: rapsikuoriainen
loispeto
biologinen torjunta
loisinta-aste


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
keva_maaria_pg_2017.pdf 1.135Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record