Aasianrunkojäärän (Anoplophora glabripennis) kartoitus Helsingissä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703131458
Title: Aasianrunkojäärän (Anoplophora glabripennis) kartoitus Helsingissä
Author: Jokinen, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703131458
http://hdl.handle.net/10138/178531
Thesis level: master's thesis
Discipline: Skoglig ekologi och resurshushållning
Forest Ecology and Management
Metsien ekologia ja käyttö
Abstract: Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis Motschulsky) on Kiinasta ja Koreasta kotoisin oleva vaarallinen lehtipuiden tuholainen. Se on levinnyt vieraslajina useisiin Euroopan maihin sekä Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Se leviää uusiin elinympäristöihin tyypillisesti puisessa pakkausmateriaalissa, jota käytetään yleisesti etenkin kivitavaran kuljetuksessa. Aasianrunkojäärä elää toukkavaiheen puun sisällä ja jättää jälkeensä suuria tummuvia toukkakäytäviä, jotka saattavat katkaista puun nestevirtauksen ja aiheuttaa oksien tai pahimmillaan koko puun kuoleman. Lajin hävittäminen on hankalaa, koska sen isäntäkasvikirjo on hyvin laaja. Suomessa ensimmäinen aasianrunkojääräesiintymä löydettiin Vantaalta lokakuussa 2015. Siksi lajin käyttäytymisestä Suomen oloissa ei ole vielä juuri tietoa. Tämän pro gradun tavoitteena oli selvittää, esiintyykö aasianrunkojäärää Helsingissä ja mitkä alueet Helsingissä ovat potentiaalisia elinympäristöjä aasianrunkojäärälle. Lajia ei ole Suomessa aiemmin tutkittu, joten siitä laadittiin myös kirjallisuuskatsaus. Potentiaalisiksi elinympäristöiksi luettiin alueet, joissa aasialaista alkuperää olevaa kivitavaraa säilytetään tai uskottiin aiemmin säilytetyn. Työ toteutettiin kesäkaudella 2016 kiikaroimalla riskialueilla kasvavat lehtipuut. Kiikaroinnin tarkoituksena oli etsiä aasianrunkojäärälle tyypillisiä pyöreitä ulostuloreikiä puiden rungoilta ja oksilta. Puut, joissa oli epäilyttäviä reikiä, kaadettiin ja tutkittiin. Kartoituksissa ei löytynyt aasianrunkojääriä. Eri puolilla Helsinkiä on useita aasianrunkojäärälle potentiaalisia elinympäristöjä, kuten satamia, työmaita ja kivivarastoja. Tässä tutkimuksessa käytiin läpi 35 potentiaalista aluetta. Lehtipuita kasvaa näillä alueilla runsaasti, joten lajilla ei oletettavasti olisi pulaa sopivista isäntäpuista. Eniten riskialueilla kasvoi raudus- ja hieskoivuja, haapoja ja raitoja. Kiikarointi on menetelmänä yleisesti käytetty, mutta epävarma. Lehdet peittävät kesällä runkoa ja oksia, toisaalta huonosti voivat puut voidaan silloin havaita helpommin ja kiinnittää niihin erityistä huomiota. Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että ainakaan kovin pitkälle kehittynyttä aasianrunkojääräesiintymää ei Helsingissä ollut. Paras tapa välttää aasianrunkojäärän leviämistä lähiympäristöön on suosia kotimaista kiveä ja välttää Aasiasta peräisin olevaa puista pakkausmateriaalia. Pakkausmateriaalin käsittelyä tulisi kehittää niin, ettei sen mukana voisi kulkeutua vieraslajeja. Käsittely ei saisi koskaan jäädä tekemättä. Yhtenä vaihtoehtona on luopua puusta ja käyttää turvallisempia pakkausmateriaaleja. Puisen pakkausmateriaalin hävittämisessä tulee myös olla huolellinen, eikä sitä tulisi kuljettaa esimerkiksi kesämökille polttopuu-tarkoitukseen. Työ toteutettiin yhteistutkimuksena Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin rakennusviraston kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös Eviran kanssa.Asian longhorned beetle (Anoplophora glabripennis Motschulsky) is an invasive alien species native to China and Korea. Asian longhorned beetle has been established on many European countries, United States and Canada. The pathway to the new environments is typically via solid wood packing material (SWPM) which is used especially to pack stoneware. The larva lives inside the trunk and chews tunnels. These tunnels may result in loss of turgor pressure and, by implication, to loss of leaves and finally to death of the tree. Eradication of this species is complicated due to a wide range of host species. The first introduced population in Finland was discovered in October 2015 in the municipality of Vantaa, near to Helsinki. Thus, we have a lack of knowledge in its habits in Finnish circumstances. The main objective of this thesis was to specify whether the Asian longhorned beetle is established also in Helsinki and which areas would be potential habitats for this species. Because no Finnish research about this pest has been published, also a literature survey about the species is provided. Areas, where stoneware originated to Asia is stored at the moment or was stored before, were considered as a potential habitats for the Asian longhorned beetle. The observations were conducted during the summer season 2016. The potential host trees were observed with binoculars. Inspections focused on searching round exitholes typical to the Asian longhorned beetle from the trunk and the main branches. Trees with suspicious holes were felled and investigated. No Asian longhorned beetles were found. However, there are several potential areas in Helsinki. In total, 35 potential areas were inspected. These areas were rich in broadleaved trees that belong to hosts of this pest. It can be assumed that Asian longhorned beetle would not have shortage in suitable host trees. The most common inspected tree species were silver birch, dawny birch, European aspen and goat willow. Ground inspection with binoculars is a common, but unreliable method. In summer time foliage layer may obscure the visibility to the trunk and the branches. On the other hand, trees with dead branches or a lack of foliage can be easily detected and thus special effort can be used to inspect these trees. It can be suggested that at least not very old or high density populations exist in Helsinki. The best way to avoid new introductions is to favor Finnish stoneware and avoid Asian wood packing material. The treatments of SWPM should be improved to prevent further spread of these pests. The omission of treatment should never happen. One option is to replace SWPM with more secure packing materials. Also the destruction of the packing material should be carried out properly and it should not be transported for example as a firewood to summer cottages. This study was carried out together with University of Helsinki and Public Works Department of the city of Helsinki. Cooperation was done also with the Finnish Food Safety Authority Evira.
Subject: Anoplophora glabripennis
aasianrunkojäärä
Helsinki
kiikarointi
lehtipuut
vieraslaji


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record