Lajikkeen, kasvupaikan ja lämpösumman vaikutus timotei- ja timotei-nurminataseoskasvustojen sadon määrään ja laatuun

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703131456
Title: Lajikkeen, kasvupaikan ja lämpösumman vaikutus timotei- ja timotei-nurminataseoskasvustojen sadon määrään ja laatuun
Author: Mäkilä, Riikka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703131456
http://hdl.handle.net/10138/178540
Thesis level: master's thesis
Discipline: Växtproduktions biologi
Plant Production Biology
Kasvintuotannon biologia
Abstract: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eroavatko puhtaiden nurmikasvustojen ja seoskasvustojen sadon määrä ja laatu tai viljelyvarmuus toisistaan. Valittujen lajien ja lajikeseosten sopivuutta vertailtiin kolmivuotisissa peltokokeissa kahdella koepaikalla. Kokeisiin valittiin kasvurytmiltään erilaisia timoteilajikkeita. Tulosten perusteella selvitettiin, miten eri kasvilajien osuus vaihtelee seoskasvustoissa vuosien ja sadonkorjuukertojen välillä, ja mikä vaikuttaa tähän vaihteluun. Lisäksi selvitettiin lämpösummakertymän vaikutusta sadon määrään ja laatuun. Kolmevuotinen kenttäkoe toteutettiin Jokioisilla ja Sotkamossa. Koejäseninä oli puhtaita timoteikasvustoja (Phleum pratense L. lajikkeet Tuure, Rhonia ja Bor 0301) ja seoskasvustoja, joiden siemenseos sisälsi 75% timoteita ja 25% nurminataa (Festuca pratensis Huds. lajikkeet Ilmari ja Klaara). Koejäsenistä määritettiin kuiva-ainesato (kg ka/ha), D-arvo, iNDF, NDF, valkuaispitoisuus ja ligniinin määrä. Sotkamossa tehtiin lisäksi myös botaaninen analyysi. Nurmiseokset olivat satoisampia ja viljelyvarmempia kuin puhtaat kasvustot. Ero eri kasvustotyyppien välillä oli suurempi Sotkamossa kuin Jokioisilla. Timotei-nurminatakasvustojen NDF ja iNDF olivat puhtaita kasvustoja lähempänä tavoitearvoja, mutta muissa laatuominaisuuksissa ei havaittu selkeää etua. Sotkamossa timoteilajikkeiden ja tyypin (eteläinen vs. pohjoinen) kuiva-ainesato, D-arvo, NDF, raakavalkuainen sekä lisäksi botaanisen koostumus reagoivat eri tavalla tehoisan lämpösumman kanssa. Jokioisilla taas lajikkeiden sato ja laatuominaisuudet reagoivat samalla tavalla lämpösumman kanssa. Kaikki timoteilajikkeet hyötyivät molemmilla paikkakunnilla paikoin nurminadan lisäämisestä kasvustoon niin sadon määrässä kuin laadussa, mutta saavutettu etu ei ollut johdonmukaista. Kasvuston lajien osuus seoksissa vaihteli satovuosien ja sadonkorjuukertojen välillä. Tämä vaihtelu johtui ympäristöolosuhteiden vaihtelusta ja lajien erilaisista ominaisuuksista. Myös lämpösumman ja sadon määrän ja laadun kanssa havaittiin korrelaatioita. Tulosten perusteella voidaan todeta, että viljelemällä nurmiseoksia puhtaiden kasvustojen sijaan voidaan saavuttaa suurempia kuiva-ainesatoja, joiden rehu on laadukasta.The aim of this thesis was to study differences between the yields and stability of grass mixtures and pure stands. In addition, the quality of forage was examined. Timothy cultivars which had different growth rhythms were selected for field experiments. The aim was also to examine how species proportions differ in mixtures between years and harvests and what causes observed variation. Moreover, the effect of the effective temperature sum on the quantity and quality of yield was evaluated. A three year field study was carried out in Jokioisinen and Sotkamo. Plots had either pure timothy stands (Phleum pratense L. cultivars Tuure, Rhonia ja Bor 0301) or mixtures that contained 75% timothy and 25% meadow fescue (Festuca pratensis Huds. cultivars Ilmari ja Klaara). Dry yield (kg ka/ha), D-value, iNDF, NDF, protein and lignin content were determined from each harvest. In addition, botanical composition was analysed in Sotkamo. Grass mixtures had higher dry yields and they were more stable than pure stands. The difference in yileds was more significant in Sotkamo than in Jokioinen. Timothy-meadow fescue growths' NDF and iNDF were closer to desired values than pure stands', but with other quality features weren't discovered advantages. In Sotkamo timothy cultivar's and type's (southern or north) dry yield, D-value, NDF, protein content and botanical composition reacted differently with the effective temperature sum. In Jokioinen the yield and quality of varieties reacted similarly with the effectice temperature sum. All timothy cultivars benefited occasionally from adding a meadow fescue to the mixture but not consistently. Year and harvest affected to the species proportions in the mixtures. Also the effective temperature sum had a correlation with yield and quality. According to the results cultivating grass mixtures instead of pure stands is a good way to achieve bigger dry yields that have high quality.
Subject: seoskasvusto
puhdas kasvusto
timotei
nurminata
tehoisa lämpösumma


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record