Psykoosioireiden yhteys sosiaaliseen toimintakykyyn, sosiaaliseen tukeen ja sosiaaliseen pääomaan : englantilainen väestöotos

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704123841
Title: Psykoosioireiden yhteys sosiaaliseen toimintakykyyn, sosiaaliseen tukeen ja sosiaaliseen pääomaan : englantilainen väestöotos
Author: Sinkkonen, Tara
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201704123841
http://hdl.handle.net/10138/181433
Thesis level: master's thesis
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi
Abstract: Psychotic symptoms are known to be associated with deficits in social functions. Previous research has shown that lower social functioning and less social support is associated with both psychotic disorders and subclinical psychotic symptoms. Social capital, however, has barely been studied in relation to psychotic symptoms. Also, few studies have investigated whether the associations of social factors differ between different psychotic symptoms and no study has examined social functioning, social support and social capital in the same study. The aim of the current study is to investigate whether social functioning, social support and social capital have differing associations to different psychotic symptoms and to the prevalence of a psychotic disorder. The data of this study was the Adult Psychiatric Morbidity Survey 2007, a representative community sample of over 16-year-olds living in private households in England (n = 7 403). Psychotic symptoms were assessed with the Psychosis Screening Questionnaire (PSQ) and consisted of hallucinations, paranoia, (hypo-)mania, thought interference and strange experience. Social functioning was assessed with the Social Functioning Questionnaire (SFQ). Assessment of social support consisted of two sections: social network size assessed with the Interview Measure of Social Relationships (IMRS) and perceived social support assessed with the Health and Lifestyle Survey. Social capital also consisted of two sections: social cohesion and trust, and social participation. The associations of the social variables to different psychotic symptoms and to a psychotic disorder were analyzed using logistic regression, entering social functioning, social support and social capital stepwise as predictors. Social functioning was independently associated with every psychotic symptom as well as with the prevalence of a psychotic disorder. For hallucinations, (hypo-)mania and thought interference lower social functioning was the only predictor. For social support only social network size was found to have associations: smaller social network was independently associated with psychotic disorder and paranoia. For social capital only social cohesion and trust was associated with two of the psychotic symptoms: lower levels on social cohesion and trust were independently associated with strange experience and paranoia. Paranoia was the only symptom to be independently associated with all the social variables. The results show that different psychotic symptoms and psychotic disorder differ in the social factors they are associated with. Further research should investigate how these differences develop, and what part do other factors, for example negative symptoms, social cognition and neurocognition, play in the association between social factors and psychotic symptoms.Psykoosioireiluun tiedetään liittyvän sosiaalisen toiminnan häiriintymistä. Matalamman sosiaalisen toimintakyvyn ja vähäisemmän sosiaalisen tuen on aiemmin havaittu liittyvän sekä psykoosihäiriöihin että subkliinisiin psykoosioireisiin. Sosiaalista pääomaa ei kuitenkaan juuri ole tutkittu psykoosioireilun yhteydessä. Harvoissa tutkimuksissa on myöskään tutkittu, eroavatko sosiaalisten tekijöiden yhteydet eri psykoosioireiden välillä eikä sosiaalista toimintakykyä, sosiaalista tukea ja sosiaalista pääomaa ole tutkittu samoissa tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, eroavatko sosiaalisen toimintakyvyn, sosiaalisen tuen ja sosiaalisen pääoman yhteydet eri psykoosioireiden sekä psykoosihäiriön esiintymisen välillä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Adult Psychiatric Morbidity Survey 2007 -väestötutkimusta, joka on edustava otos yksityisissä kotitalouksissa asuvista yli 16-vuotiaista englantilaisista (n = 7 403). Psykoosioireita mitattiin Psychosis Screening Questionnaire (PSQ) -mittarilla. Tarkasteltuja psykoosioireita olivat hallusinaatiot, vainoharhaisuus, (hypo-)mania, ajatusten häirintä ja oudot kokemukset. Sosiaalista toimintakykyä mitattiin Social Functioning Questionnaire (SFQ) -mittarilla. Sosiaalisen tuen osalta mitattiin kahta osa-aluetta: sosiaalisen verkoston kokoa Interview Measure of Social Relationships (IMRS) -haastattelulla ja koettua sosiaalista tukea Health and Lifestyle Survey -kyselyllä. Myös sosiaalisen pääoman osalta mitattiin kahta osa-aluetta: sosiaalista koheesiota ja luottamusta sekä sosiaalista osallistumista. Sosiaalisten tekijöiden yhteyttä psykoosioireiden ja psykoosihäiriön esiintymiseen tarkasteltiin logististen regressiomallien avulla lisäämällä askeltaen selittäjiksi sosiaalinen toimintakyky, sosiaalinen tuki ja sosiaalinen pääoma. Sosiaalinen toimintakyky oli itsenäisesti yhteydessä jokaiseen psykoosioireeseen sekä psykoosihäiriön esiintymiseen. Hallusinaatioiden, (hypo-)manian ja ajatusten häirinnän kohdalla matala sosiaalinen toimintakyky jäi ainoaksi selittäjäksi. Sosiaalisen tuen osa-alueista vain sosiaalisella verkostolla havaittiin yhteys: pienempi sosiaalinen verkosto selitti itsenäisesti psykoosihäiriön ja vainoharhaisuuden esiintymistä. Sosiaalisen pääoman osa-alueista sosiaalinen koheesio ja luottamus oli yhteydessä kahteen psykoosioireeseen: matalampi sosiaalinen koheesio ja luottamus selitti itsenäisesti outoja kokemuksia ja vainoharhaisuutta. Vainoharhaisuus oli ainoa psykoosioire, johon kaikki sosiaaliset tekijät säilyttivät itsenäisen yhteytensä. Tulokset osoittavat, että eri psykoosioireiden ja psykoosihäiriön välillä on eroa siinä, mitkä sosiaaliset tekijät niihin ovat yhteydessä. Tulevissa tutkimuksissa tulisi selvittää, miten nämä erot kehittyvät ja mikä on muiden psykoosioireiluun liittyvien tekijöiden, kuten negatiivisten oireiden, sosiaalisen kognition ja neurokognition, rooli sosiaalisten tekijöiden ja psykoosioireiden välisessä yhteydessä.
Subject: psykoosioireet
positiiviset oireet
sosiaalinen toimintakyky
sosiaalinen tuki
sosiaalinen pääoma


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record