Refleksiivisen modernisaation teoria : Ulrich Beckin aikalaisdiagnoosi yhteiskuntateoriana

Show full item record

Title: Refleksiivisen modernisaation teoria : Ulrich Beckin aikalaisdiagnoosi yhteiskuntateoriana
Alternative title: The Theory of Reflexive Modernization : Ulrich Beck’s Zeitdiagnose as a Theory of Society
Author: Virtanen, Mikko J.
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2007
Language: fin
Thesis level: master's thesis
Abstract: The key thought of Ulrich Beck s theory of reflexive modernization is the present on-going societal change. By reflexivity of this multifaceted change Beck refers to a societal process in which modernization turns towards its very own premises. Dissolving former highly ontologized institutional arrangements typical for what Beck calls the first modernity which have become predominantly restraints for the dynamics of modernization, reflexive modernization opens up ways to a new societal phase, in Beck s terms: the second modernity. To examine Beck s theory of this complex transition process, the process of reflexive modernization, is the main task of this thesis. In this study, the theory of reflexive modernization is considered as a proper social theory or to be exact: a theory of society (Gesellschaftstheorie), a theory operating on a general level striving to cover the overall process of societal change and its general constitution. The standpoint of the examination is anchored in recent theoretical discussions concerning modernity, differentiation and contingency. The main ideas on which the viewpoint of the examination is constructed derive from the thoughts of theoreticians such as Niklas Luhmann, Armin Nassehi, Peter Wagner and Risto Kangas orientated to German tradition of differentiation based theory of society. In the first phase of the study, however, Beck s theory is examined staying close to his own texts. The differentiation theory based viewpoint, named as the anormative contingency-theory , for its part, is put explicitly to use in the second phase. In the first phase of the study the logics of the chance observed in Beck s theory are pointed out by answering to questions such as how does the societal change emerge in the first place, how does it advance and what kind of actors does it include? This examination opens up hence a possibility to examine the level of this process of the reflexive modernization. Thus next is asked if the reflexive modernization is indicative of an immanent change of modernity, focused mainly on the institutional level or of a radical societal change, which considers the whole modernization process and the basic premises of modernity. In addition, at the end of the first phase, the temporal terminology used by Beck when emphasizing the rupture of modernization is examined: does Beck point to a real epochal break or is his way of using epochal concepts, such as the first and the second modernity, only a heuristic tool for the research process at hand? The examination of the second phase, which includes the proper analysis of Beck s theory, is based on the above-mentioned theoretical standpoint, the anormative contingency-theory . Firstly, the mutual relations of the three components of the theory of reflexive modernization Zeitdiagnose, for empirical use intended research-theory and general theory of society is examined. Secondly, Beck s theory is set in relation to classical social theory by pinpointing the mutual aspects of the theory of reflexive modernization and that of, predominantly German, classics. In addition, the relation of Beck s theory and the so called anormative contingency-theory is studied with a view to find out whether there is a strong normative base in the former. Along with this examination, a study of Beck s own observational position in relation to his subject, the changing conditions of present societal state, is carried out as well. This thorough examination reveals that the theory of reflexive modernization concerns, first and foremost, only the institutional change of society of the present: The basic principles of modernity require the annulment of the old institutional order of the first modernity, which has become a restraint to their full implementation. For example universal egalitarism can be fully reached only when the current way of thinking based on nation-state-institutions is replaced by substantively global arrangements, which abandon the predominant container-model of culturally integrated and from each other separated nation-state-societies . Albeit the transition process of reflexive modernization unfold by its own dynamic mainly through various side-effects and problematizations of current demarcations despite of individuals opinions about it, it causes new demands also for them. Because of dis-embedding of their old institutionalized certainties, individuals are now forced to re-embed their personal life in this new situation of the second modernity. Hence the on-going institutional change the reflexive modernization enforces individuals to act more reflexively as before. When examined through a primary theoretical lens, the theory of reflexive modernization does not operate as a proper theory of society. Instead of the problem of constitution, which is characteristical for general social theories, Beck s theory is made up of inventing new concepts for various societal phenomena, interpreted to be fully new ones by Beck himself. And that is not a social theory or theory of society in the first place, but pure Zeitdiagnose. Constituted in that kind of a zeitdiagnostisch way, it is not possible to use the theory of reflexive modernization in empirical research without some major problems either: concepts developed in mentioned manner can not be verified through empirical data in an ordinary way, because, firstly, they are not generated through empirical induction and, secondly, they are not concepts of falsification-prone research-theory either. In addition to these predominantly research-related problems, Beck s theoretical apparatus seems to stem from a highly normativistic background. Instead of anormativistic acceptance of contingency as its basic presupposition, the theory of reflexive modernization is constructed more like from an Archimedic point: Beck himself sees the only right logic of modernization process and knows how societal relations have to be arranged to let that logic fully flow. Beck s theory is thus mere a political description of how society of the present should be arranged than theory of society in its purest, constitution-wide form. The theory of reflexive modernization can therefore be illustrated as a part of the long normative tradition of social thought stemming from the very ideas of The Enlightenment representing even the most politically charged side of that tradition.Ulrich Beckin refleksiivisen modernisaation teorian avainajatus on juuri nyt käsillä oleva yhteiskunnallinen muutos. Muutoksen refleksiivisyys tarkoittaa modernisaation kääntymistä omia perusteitaan koskevaksi muutoskuluksi, joka varsinaisen modernisaation pidäkkeiksi muodostuneet ensimmäisen modernin instituutiot liudentaen kulkee kohti toista modernia, jossa ne puitteistetaan uudelleen. Tämän Beckin yhteiskunnallisen muutosteorian tarkastelu on tämän tutkielman keskiössä. Refleksiivisen modernisaation teoriaa arvioidaan tässä tarkastelussa ensisijaisesti yhteiskuntateoriana, kokonaisesityksenä nyt käsillä olevasta yhteiskunnallisesta muutoksesta ja sen konstituutiosta. Tarkastelun näkökulma ankkuroituu modernista, differentiaatiosta ja kontingenssista käytyihin yhteiskuntateoreettisiin keskusteluihin rakentuen erityisesti Niklas Luhmannin, Risto Kankaan, Armin Nassehin ja Peter Wagnerin teorioiden muodostamalle pohjalle. Tarkastelun ensimmäisessä vaiheessa liikutaan kuitenkin vielä kiinni Beckin omissa teksteissä ja muodostettua anormatiiviseksi kontingenssiteoriaksi nimettyä yhteiskuntateoreettista näkökulmaa hyödynnetään eksplisiittisemmin tutkimuksen toisessa osassa. Refleksiivisen modernisaation teoriasta paikannetaan ensinnäkin teorian kuvaaman muutoksen logiikat: miten muutos saa alkunsa, miten se etenee ja millaisia toimijoita siihen liittyy? Tämän jälkeen avautuu mahdollisuus muutoksen tason tarkasteluun, eli sen paikantamiseen onko refleksiivisessä modernisaatiossa kysymys modernille immanentista instituutiotason muutoksesta vai yltääkö muutos modernin perustaviin periaatteisiin. Lisäksi pohditaan vielä refleksiiviseen modernisaatioon sisältyvää murrospuhetta: onko kysymyksessä todellinen aikakausien välinen katkos vai lähinnä vain tutkimuksellinen apuväline? Tarkastelun toisessa, varsinaisen Beckin teorian analyysin sisältävässä vaiheessa irrottaudutaan refleksiivisen modernisaation teoriassa kiinni olevasta tarkastelusta ja pohditaan vahvemmin mainittua näkökulmaa painottaen ensinnäkin teorian sisältämien komponenttien, aikalaisdiagnoosin, empiiriseen tutkimukseen tarkoitetun tutkimusteorian ja yhteiskuntateorian, välistä suhdetta. Toiseksi Beckin teoria suhteutetaan sosiologiseen teoriaperinteiseen paikantamalla teoriasta löytyviä, lähinnä saksalaisten yhteiskuntatieteellisten keskustelujen kanssa yhteneviä aineksia. Samalla pohditaan myös sitä onko refleksiivisen modernisaation teoria kontingenssille perustuvaa anormatiivista yhteiskuntateoriaa vai pikemminkin normatiivisia elementtejä sisältävää aikalaisdiagnostista nyky-yhteiskunnan kuvausta. Tähän liittyen luodataan myös nykysosiologiaa antikvaaristuneeksi moittivan Beckin omaa puhujapositiota suhteessa kuvauskohteeseensa, muuttuvien yhteiskunnallisten suhteiden nykyiseen tilaan. Tarkastelun perusteella refleksiivisen modernisaation teoria koskee ensisijaisesti institutionaalista muutosta: modernin yleiset periaatteet vaativat täydellisesti toteutuakseen vanhan institutionaalisen järjestyksen purkautumista. Esimerkiksi universaali egalitarismi ei pääse toteutumaan kansallisvaltiollisiin raameihin perustuvan yhteiskunnallisen järjestyksen pohjalta vaan vaatii ensimmäistä modernia luonnehtineen säiliöyhteiskunta-ajattelun hylkäämistä. Vaikka lähinnä erilaisten sivuvaikutusten ja niihin liittyvien institutionaalisten rajanvetojen purkautumisen pohjalta tapahtuvalta refleksiiviseltä muutokselta puuttuvatkin varsinaiset toimijat, asettaa se kuitenkin myös yksilöille uudenlaisia vaatimuksia: vanhojen varmuuksien purkauduttua heidän on rakennettava elämänkulkunsa vailla tuttua institutionaalista järjestystä. Instituutiotason refleksiivinen muutos pakottaa siis yksilöt toimimaan entistä reflektiivisemmin. Teoreettisen tarkastelun pohjalta refleksiivisen modernisaation teoriaa ei voida pitää varsinaisena yhteiskuntateoriana, koska se ei perustu ensisijaisesti konstituution ongelmaan vaan aikalaisdiagnostiseen uusien ilmiöiden paikantamiseen. Lisäksi tästä aikalaisdiagnostisen komponentin vahvasta roolista Beckin teoriassa seuraa ongelmia myös teorian hyödyntämisessä empiirisessä tutkimuksessa: aikalaisdiagnostisesti kehiteltyjä käsitteitä ei voi käyttää suoraan empiirisen aineiston tulkintaan eikä niitä voi myöskään ongelmattomasti todentaa empirian avulla. Lisäksi Beckin teoria pohjautuu vahvasti normatiivisille elementeille: kontingenssin sijaan etuoikeutetulle tarkastelupositiolle ja lukkoonlyödyille modernin perustaville periaatteille rakentuva teoria näyttää pyrkivän epäoikeudenmukaiseksi tematisoimiensa nykyisten yhteiskunnallisten suhteiden tilan muuttamiseen. Beckin teoria voidaan näin ollen lukea osaksi valistuksesta ammentavaa, pääasiassa frankfurtilaista kriittisen teorian perinnettä, vieläpä edeltäjiään poliittisempana esityksenä.
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
refleksi.pdf 520.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record