Ideology or business : meanings of farm animal welfare in the Finnish Association for Organic Farming

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201003041453
Title: Ideology or business : meanings of farm animal welfare in the Finnish Association for Organic Farming
Author: Kupsala, Saara
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology
Thesis level: master's thesis
Abstract: In recent years farm animal issues have become increasingly politicised. Consumer concern for farm animal welfare has increased, and there has been a growing demand for alternative livestock products. Organic animal farming has been an important alternative livestock production scheme that has attempted to respond to these growing farm animal welfare concerns. In this research I investigate how the meanings of farm animal welfare are constructed in the discourses of the Finnish Association for Organic Farming (FAOF). FAOF is a national umbrella organisation for societies operating in the organic sector. It is a central player in the societal discussion concerning organic farming and it represents organic farmers in public discussion and in the policy making arena. This research participates in the discussion of human–animal studies concerning the social meanings of farm animals and the politicisation of animal issues. My aim is to increase understanding concerning the meanings of animal welfare in alternative livestock systems, which have been hitherto subjected to minimal analysis in the sociology of human−animal relations. The most important sources include Adrian Franklin’s, Arnold Arluke’s and Clinton R. Sander’s writings. In addition, I aim to contribute to discussions in organic farming studies concerning the expansion and 'conventionalisation' of organic farming as well as the growing business and governmental involvement in the organic sector. The most important sources include Julie Guthman’s, Magnus Boström’s and Mikael Klintman’s writings. I study the meanings of farm animal welfare in FAOF’s texts from the theoretical perspective of social constructionism. The data consist of 268 Luomulehti articles, FAOF’s documents as well as interviews with five FAOF’s representatives and activists. The methodological approach is based on discourse analysis, and I have analysed the data by coding it according to different themes with NVivo software. I argue that there are three main discourses concerning the meanings of animal welfare in organic farming in FAOF’s texts: an ideological discourse, a market-oriented discourse and an animal welfare business discourse. In the ideological discourse, organic livestock production is portrayed to be a value-based choice, and stringent animal welfare standards are supported with moral arguments. In the market-oriented discourse, organic livestock production is represented as an economic choice. Organic farming is represented as a respectable and rational form of farming and a certain distance is taken from any kind of 'organic ideologism' or 'religiousity'. This discourse includes a negative attitude toward stringent animal welfare standards on economic grounds. In the animal welfare business discourse, an attempt is made to reconcile the tensions between the ideological discourse and the market-oriented discourse. As in the ideological discourse, high animal welfare standards are supported, but not with moral arguments; rather, they are supported with economic arguments like in the market-oriented discourse. My main thesis is that ideological argumentation has become weaker in FAOF’s discourses while market-based argumentation has increased its foothold. This is related to wider trends of expansion, institutionalisation and 'normalisation' in organic farming. As the sector has expanded, it has contained an increasing amount of players who do not share the original ideologies of the organic movement. These actors are approached in a conventional way in FAOF by focusing on the issues of profitability and economics. At the same time FAOF has been increasingly profiled as an interest group for organic farmers rather than an ideological organisation representing a social movement. In this way, FAOF has responded to the growth in the number of market-oriented organic farmers in the organic sector and in its membership generally. In addition, as FAOF has started increasingly discussing standards in the governmental arena, rather than developing its own private standard, it has needed to translate ideology into the language of civil servants and politicians – i.e. into the language of money.Viime vuosina tuotantoeläinten hyvinvointikysymykset ovat politisoituneet. Kuluttajien huoli tuotantoeläinten hyvinvointia kohtaan on voimistunut, ja erilaisten vaihtoehtoisten kotieläintuotteiden suosio on kasvanut. Luomukotieläintuotanto on muotoutunut yhtenä keskeisenä vaihtoehtoisena mallina tavanomaiselle eläintuotannolle. Tässä tutkielmassa tarkastelen, kuinka tuotantoeläinten hyvinvointiin liitettyjä kulttuurisia merkityksiä on rakennettu Luomuliiton diskursseissa. Luomuliitto on luonnonmukaisen tuotannon alalla toimivien järjestöjen valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Se on keskeinen luomutuottajia edustava toimija luomutuotantoa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa. Tutkimuksessani osallistun yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen keskusteluihin koskien tuotantoeläinten kulttuurisia merkityksiä ja eläinkysymyksen politisoitumista. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä eläinten hyvinvoinnin merkityksistä vaihtoehtoisissa tuotantomalleissa, joita on toistaiseksi tutkittu varsin vähän sosiologisen eläintutkimuksen näkökulmista. Tärkeimpinä lähteinä ovat muun muassa Adrian Franklinin, Arnold Arluken ja Clinton R. Sandersin teokset. Lisäksi tutkimus osallistuu yhteiskunnallisen luomututkimuksen keskusteluun koskien luomusektorin 'tavanomaistumista', valtionhallinnon voimistuvaa luomualan sääntelyä sekä markkinaorientoituneiden toimijoiden tuloa luomukentälle. Tärkeimpinä lähteinä ovat muun muassa Julie Guthmanin sekä Magnus Boströmin ja Mikael Klintmanin kirjoitukset. Tutkimusaineisto koostuu Luomuliiton dokumenteista, 268 Luomulehden artikkelista sekä viidestä Luomuliiton toimijoille tehdystä haastattelusta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Metodologisena lähestymistapana on diskurssianalyysi, ja aineisto on analysoitu koodaamalla sitä eri teemojen mukaan Nvivo-ohjelman avulla. Tutkimuksessa esitän, että Luomuliiton teksteissä on kolme keskeistä diskurssia koskien eläinten hyvinvoinnin merkityksiä luomukotieläintuotannossa: ideologinen diskurssi, markkinaorientoitunut diskurssi ja hyvinvointibisnesdiskurssi. Ideologisessa diskurssissa luomukotieläintuotanto nähdään arvovalintana ja korkeita eläinten hyvinvointiin liittyviä tuotantoehtoja puolustetaan moraalisin argumentein. Markkinaorientoituneessa diskurssissa luomukotieläintuotanto nähdään taloudellisena valintana, ja luomutuotanto esitetään yhtenä varteenotettavana maatalousyrittämisen muotona erotuksena 'harrastelijamaisuudesta' tai 'luomu-uskovaisuudesta'. Tuotantoehtojen kiristyksiin suhtaudutaan pääosin kielteisesti taloudellisin perustein. Hyvinvointibisnesdiskurssissa pyritään sovittamaan ideologisen ja markkinaorientoituneen diskurssin välisiä jännitteitä. Siinä ideologisen diskurssin mukaisesti puolustetaan korkeita eläinten hyvinvoinnin standardeja, mutta ei moraalisin argumentein, vaan taloudellisin argumentein, kuten markkinaorientoituneessa diskurssissa. Tutkimuksen pääteesi on, että Luomuliiton keskusteluissa ideologinen argumentaatio heikkenee ja taloudellinen puhetapa saa suurenpaa jalansijaa. Tämä ilmentää laajempaa luomualan laajenemista, institutionalisoitumista ja 'normalisoitumista'. Luomukentän kasvaessa mukaan tulee toimijoita, jotka eivät jaa luomuliikkeen alkuperäisiä ideologioita. Tälle toimijakentälle puhutaan Luomuliitossa konventionaaliseen tapaan kannattavuus- ja talousseikkoihin vedoten. Liitto alkaa samalla näyttäytyä enenevässä määrin ammatilliselta etujärjestöltä ennemmin kuin yhteiskunnallista liikettä edustavalta aatteelliselta järjestöltä. Liitto on näin vastannut markkinaorientoituneiden tuottajien kasvuun luomualalla ja jäsenistössään. Lisäksi kun Liitto on enenevästi alkanut neuvotella luomukotieläintuotannon tuotantoehdoista valtionhallinnon alueella, sen on täytynyt kääntää ideologinen puhe politiikan kielelle, jota hallitsee puhe rahasta.
URI: URN:NBN:fi-fe201003041453
http://hdl.handle.net/10138/18227
Date: 2010
Rights: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ideology.pdf 535.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record