Motivoiko ohjelmointi? : Kuudennen luokan oppilaiden ja opettajan käsityksiä ohjelmoinnin opetuksesta ja oppimisesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705104055
Title: Motivoiko ohjelmointi? : Kuudennen luokan oppilaiden ja opettajan käsityksiä ohjelmoinnin opetuksesta ja oppimisesta
Author: Neuman, Alex
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705104055
http://hdl.handle.net/10138/184197
Thesis level: master's thesis
Abstract: Programming became part of basic education in Autumn 2016. The goal of this study was to examine the experiences from programming at elementary school, and to determine motivation towards programming and the factors that affect it. The study attempted to answer if programming was found exciting, which is a goal stated in the national core curriculum for basic education. The study examined experiences from various technologies, including Scratch programming environment and Lego Mindstorms robot. The study was conducted by interviewing the pupils and teacher from a single sixth grade class. The class in question had programmed using various technologies and participated in the First Lego League programming challenge. A total of 19 pupils participated in the study. The interview was based on themes related to experiences from and inclination towards programming. Pupils were interviewed in groups ranging between 2 and 4 pupils. The analysis was performed using content analysis. The data was coded using codes based on existing theories. The content of the codes and the quantity of responses in them were then examined. The results show that pupils had alternative experiences from programming. The study reveals that pupils had gained at least a basic level of programming ability while having a mixed response to the quantity and quality of the teaching. The results reveal that pupils had different responses to technologies, with every technology having various perceived weaknesses and strengths. The study suggests that majority of the pupils had extrinsic motivation towards programming. The interest in and the perceived usefulness of programming varied. Five different attitudes were determined: excited and demanding, dependent on task, indifferent, reserved, and reluctant. It was concluded that programming was found interesting and exciting by a portion of the pupils. The study implies that arousing interest in programming for the naturally uninterested is a challenge and that some pupils may never have interest in programming.Ohjelmoinnin opetus tuli osaksi perusopetusta syksyllä 2016. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokemuksia ohjelmoinnin opetuksesta peruskoulussa. Lisäksi pyrittiin selvittämään ohjelmointiin kohdistuvaa motivaatiota ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan siihen, onko ohjelmointi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sisältämän tavoitteen mukaisesti innostavaa. Tutkimuksen osana tarkasteltiin myös kokemuksia eri teknologioista, kuten Scratch-ohjelmointiympäristöstä ja Lego Mindstorms -robotista. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla yhden kuudennen luokan oppilaita ja opettajaa. Kyseinen luokka oli ohjelmoinut käyttäen eri teknologioita ja osallistunut First Lego League -ohjelmointikisaan. Tutkimukseen vastasi yhteensä 19 oppilasta. Haastattelu oli tyypiltään teemahaastattelu, jossa käsiteltiin ohjelmointiin liittyviä kokemuksia ja suhtautumista. Oppilaita haastateltiin 2–4 hengen ryhmissä. Tutkimuksen aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti sisällönanalyysilla käyttäen luokittelua, teemoittelua ja tyypittelyä. Oppilailla oli vaihtelevia kokemuksia ohjelmoinnin opetuksesta. Kaikki arvioivat oppineensa ohjelmointia vähintään perustasolla. Oppilaiden käsitykset ohjelmoinnin opetuksen määrästä ja haastavuudesta vaihtelevat. Myös käytetyt teknologiat jakoivat mielipiteitä. Yksikään käytetty teknologia ei ollut täysin ongelmaton, mutta toisaalta eri teknologioilla arvioitiin olevan useita etuja. Motivaation osalta selvisi, että suurin osa oppilaista oli ulkoisesti motivoituneita ohjelmointiin. Lisäksi käsitykset ohjelmoinnin kiinnostavuudesta ja hyödyllisyydestä vaihtelivat. Oppilaiden suhtautuminen ohjelmointiin voitiinkin jakaa viiteen eri tyyppiin: innokas ja vaativa, tehtävä ratkaisee, mukana kulkija, nihkeä sekä vastahakoinen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan katsoa, että soveltuvan opetuksen avulla on mahdollista saada ainakin osa oppilaista innostumaan ja kiinnostumaan ohjelmoinnista. Opetuksen haasteena on ohjelmoinnin tekeminen riittävän kiinnostavaksi niille, jotka eivät ole siitä luontaisesti kiinnostuneita. On myös huomioitava, että kaikkia oppilaita ei välttämättä saa koskaan innostumaan ohjelmoinnista.
Subject: ohjelmointi
oppiminen
opetus
motivaatio
kiinnostus
peruskoulu
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Alex Neuman - P ... Motivoiko ohjelmointi.pdf 843.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record