Reflecting arts education with Information Communication Technologies from Finland to China: Policy analysis and digital literacy analysis of arts teachers’ use of ICTs

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3172-0
Title: Reflecting arts education with Information Communication Technologies from Finland to China: Policy analysis and digital literacy analysis of arts teachers’ use of ICTs
Author: Zhao, Pei
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This doctoral study aims principally to reflect and investigate Finnish and Chinese education with information and communication technologies (ICTs) especially at the fields of arts and culture. Finland has a reputation as one of the top education and research systems in the world and is also highly recognized in arts, design and ICT use in education. China has been reforming the education system especially in the areas of ICT, media and arts, as the educational informatization process has been an important part of education reforms during last ten years. Digital culture and online resources link individuals with similar interests and make possible modes of learning and communicating that differ from conventional schooling. The increasing use of digital technologies in everyday life has generated the need for renewing perspectives and approaches in the development of education and pedagogical methods and models in both countries. This study has some resemblance to comparative studies, but the viewpoint is more a matter of reflecting than comparing. A theoretical literature review has been done for each paper. Document analyses and interviews are the main data collection methods in this dissertation. The empirical case study method has been used as well to investigate the teachers’ digital literacy in both one Finnish kindergarten and one Chinese kindergarten. Documentary analysis is the main methodology in the reflection and analysis of government policy and strategy. In this dissertation, I reported and analysed the Finnish and Chinese ICT education policies and strategies, and designed a study to compare Finnish and Chinese kindergarten teachers’ digital literacy in teaching. I also studied Chinese arts teachers’ digital literacy and the usage of ICT in secondary schools. Beside those aspects, I have also investigated Google Art Project and Finna as cultural online resources and pondered the pedagogical functions of arts and cultural-heritage education within online art galleries and museums. Both countries promote informatization and digitalization processes in education. The informatization of Chinese education focuses on the progress towards an information society, and the effective use of ICTs. However, in Finland, digitalization emphasizes transformation to a new media ecology, which covers digital business, digital culture and media. Goverment’s ICT policies and strategies are important factors in teachers using digital technology and media in education. But simply incorporating more technology into teaching and learning does not go far enough in ensuring that children and young people are equipped to deal with the future and social change. In this study, the differences between arts teachers’ digital literacy in Finland and China were reflected, and mainly considered with one factor, which affects it – the respective governments’ policy and strategies. It is important to realize that these two aspects, state policies and strategies and teachers’ digital literacy, are not independent but interrelated. The focus and accent of government’s strategies have a notable effect on education reform. This study suggests some recommendations for policy makers for future education reform from the point of view of informatization and digitalization.Väitöskirjassa tarkastellaan tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa Suomen ja Kiinan koulutusjärjestelmissä erityisesti taiteiden ja kulttuurin alueilla. Suomi tunnetaan yhtenä koulutuksen ja opetuksen tutkimuksen kärkimaana, jolla on myös tunnetusti hyvä maine myös taidekasvatuksessa, muotoilussa ja tietotekniikassa. Kiinassa on kehitetty kymmenen viime vuoden aikana koulutusta ja opetusta tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävään suuntaan, ja koulutusuudistus siellä koskee myös media- ja taidekasvatusta. Tieto- ja viestintätekniikka, digitaalinen kulttuuri sekä erilaiset verkkoresurssit edesauttavat samoista asioista kiinnostuneiden verkottumista ja mahdollistavat myös perinteisestä, totutusta poikkeavia koulutus- ja opiskelutapoja. Lisääntynyt digitaalisen teknologian saatavuus ja käyttö haastavat koulutuksen järjestäjät ja toteuttajat molemmissa maissa, Kiinassa ja Suomessa, miettimään uusia lähestymistapoja, koulutusmalleja ja pedagogiikkoja. Tässä tutkimuksessa on vivahteita vertailevasta tutkimuksesta, vaikkei työssä sinällään vertailla Suomen ja Kiinan koulutusjärjestelmiä ja opetusta. Teos on artikkeliväitöskirja. Menetelmällisesti on käytetty pääosin dokumenttianalyysiä ja haastatteluja, sekä teoreettista tarkastelua. Empiirinen tutkimus kohdistuu suomalaisten ja kiinalaisten varhaiskasvattajien digitaaliseen lukutaitoon sekä kiinalaisten yläkoulun taidekasvattajien tieto- ja viestintätekniikan osaamiseen ja opetuskäyttöön. Kansallisten tieto- ja viestintätekniikan strategioiden tarkastelussa on käytetty pääasiassa sisällönanalyysia. Lisäksi tutkimuksessa on pohdittu kulttuurisia verkkoresursseja (Google Art Project ja Finna) opetuskäytössä, sekä ylipäätään taide- ja museolaitosten tuottamien sisältöjen merkitystä opetuksen näkökulmasta. Molemmissa maissa, Suomessa ja Kiinassa, opetuksen kehittämisessä painottuu tällä hetkellä digitalisaatio. Kiinassa pääpaino on tieto- ja viestintätekniikan tehokkaan käytön tukemisella, koska kehityksen painopiste on informaatiolähtöinen (’informatisaatio’), kun taas Suomi näyttäytyy enemmän tämän tutkimuksen valossa maana, jossa painopiste on digitalisaatiossa, digitaalisen ekologian kehittämisen tukemisen näkökulmassa. Valtionhallinnon tieto- ja viestintätekniikan strategioilla on merkittävä rooli kehitettäessä opetusta digitalisaation suuntaan sekä tuettaessa opettajien digitaalisen teknologian ja median käyttöä. Lasten ja nuorten elämän ja tulevaisuuden näkökulmasta pelkkä tieto- ja viestintätekniikan lisääminen opetukseen ei ole riittävää. Sosiaalisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan perustavampia kehittämistoimia. Tässä tutkimuksessa asian tarkastelu niin Kiinan kuin Suomen näkökulmasta antaa vahvistusta sille käsitykselle, että koulutuksen ja opetuksen digitalisaation toteutumiseen tarvitaan toimivaa hallinnollista, strategista ohjausta ja kyvykkäitä opettajia. Opetuksen uudistamisen kivijalka on hyvä strategia. Tutkimus antaa joitain viitteitä suunnasta, millä tukea erityisesti prosesseja, jotka huomioivat sekä digitalisaation että informatisaation tarpeet.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3172-0
http://hdl.handle.net/10138/185422
Date: 2017-05-29
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Reflecti.pdf 236.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record