Kuunvaloa : Kuva, sana ja niiden vuorovaikutus Tove Appelgrenin ja Salla Savolaisen Vesta Linnea -sarjassa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705164119
Title: Kuunvaloa : Kuva, sana ja niiden vuorovaikutus Tove Appelgrenin ja Salla Savolaisen Vesta Linnea -sarjassa
Author: Räyhäntausta, Susanna
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201705164119
http://hdl.handle.net/10138/190976
Thesis level: master's thesis
Discipline: Inhemsk litteratur
Finnish Literature
kotimainen kirjallisuus
Abstract: Tutkielman kohteena on Tove Appelgrenin ja Salla Savolaisen Vesta-Linnea -kuvakirjasarjan kerronta ja sisältö. Sarjassa on ilmestynyt viisi osaa: Vesta-Linnea ja hirviö-äiti [SIC] (2001), Nukuhan jo, Vesta-Linnea (2003), Vesta-Linnea ja samettikuono (2005), Vesta-Linnea mieli mustana (2008) ja Vesta-Linnea kuunvalossa (2013). Kaikkien sarjan osien alkuperäiskieli on ruotsi, mutta tutkielmassa viitataan aina suomenkielisiin versioihin. Tutkielmassa pyritään tarkastelemaan kuvan ja sanan kerrontaa karkeilta linjoiltaan omissa luvuissaan, mutta käytännössä molemmat kulkevat koko ajan mukana, koska tarina toteutuu vain nähden kahden eri kerronnan muodon vuorovaikutuksessa. Keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat, millaisia kuvakirjoja Vesta-Linnea -kirjat ovat, mitä ja miten niissä kerrotaan sekä miten lapsen kokemus välittyy kerronnan kautta. Teoreettisina lähtökohtina ovat kuvakirjan tutkimus, klassinen narratologia sekä kuvan ja sanan vuorovaikutuksen tutkimus. Sanallisen kerronnan osalta keskeisen huomion saa kertoja ja fokalisaatio, kuvien osalta taas kuvakirjakuvituksen konventiot, kuvan ja kuvien sarjan kertovuus sekä liike. Tutkielman mukaan Vesta-Linnea -sarja kuuluu kuvakirjalajin keskeisimpään ytimeen. Tällaisissa kuvakirjoissa kuvaa ja sanaa ei voida erottaa toisistaan ilman, että tarina muuttuisi. Vain vuorovaikutuksessa keskenään kuva ja sana muodostavat merkityksellisen kokonaisuuden. Lapsen tunnekokemuksen välittyminen on tapahtumien ohella kerronnan keskeinen tehtävä sarjassa. Sanallisessa kerronnassa kertojan vähäinen havaittavuus luo sarjaan mimeettistä illuusiota. Näin lukijalle jää vaikutelma, että tapahtumat kerrotaan sellaisina kuin ne ovat, jolloin lukijan omille tulkinnoille jää tilaa. Lukijan on helppo ymmärtää Vesta-Linneaa ja asettua hänen asemaansa, koska sanallinen kerronta fokalisoituu usein hänen kauttansa ja kuvissa Vesta-Linnea on fokalisaation kohteena. Vesta Linnea -sarjan kuvissa kertovia elementtejä on niin yksittäisissä kuvissa kuin kuvien sarjassakin. Lukija samaistuu helposti Vesta-Linneaan, koska hänet kuvataan usein kirjojen alkupuolella kuvan vasemmassa alalaidassa, eli paikassa, jonne kuvakirjan tutkimuksen mukaan lukija sijoittaa itsensä ja jossa esitettyyn hahmoon lukija identifioituu. Kuvakirjoille tyypillisesti yllättävät ja tarinan suuntaa muuttavat elementit esitetään sarjassa ensin aukeaman oikealla laidalla. Jos taas itse Vesta-Linnea kuvataan kokoaukeaman oikeassa alalaidassa, on hänen asemansa haavoittuva. Katseet ja katseitten kohtaamattomuus ovat osa sarjan kerrontaa. Vaikka kuvitus on tyyliltään pelkistetty, siinä korostuvat kasvojen ilmeet ja katseen suunta. Kohtaamattomuus ilmenee ristiriitatilanteissa ja kohtaaminen taas sovinnon hetkellä. Tunnekokemuksen vastaanottamista helpotetaan sarjassa etäännyttämisen avulla silloin, kun kuvataan erityisen vaikeita tilanteita. Etäännyttäminen toteutuu kuvaviivojen pehmeillä linjoilla, mikä muistuttaa synteettisestä ulottuvuudesta, kuvaamalla tapahtumia etäämmältä yläviistosta tai jakamalla tunnekokemus tarinamaailman eläinhahmon kanssa. Värit ovat tärkeässä osassa miljöön kuvailussa, mutta niiden avulla sarjaan luodaan myös erilaisia tunteita ja tunnelmia. Sinisellä vihjataan melankoliaan, punaisella jännitteisiin tapahtumiin, keltaisella iloon, vihreällä kasvuun sekä hedelmällisyyteen ja harmaalla alakuloon. Unen toiseen todellisuuteen siirtymisestä kerrotaan sanallisella kerronnalla ja käyttämällä unien kuvaamisessa vain ruskeanharmaan eri sävyjä. Liike esiintyy sarjassa monin tavoin. Runsaan liikkeen ja sen vastakohdan pysähtymisen kuvaamisella kerrotaan tapahtumista ja henkilöhahmojen tunnekokemuksista. Sarjan sanallisessa kerronnassa liike voidaan ilmaista suoraan kertomalla tai hienovaraisemmin kielen piirteiden avulla. Sarjan kielessä nopeasta liikkeestä kertovat verbien runsas määrä ja saman tai samaa tarkoittavan sanan toisto. Sen sijaan lyhyet virkkeet ja virkkeiden päättymiset kolmeen pisteeseen ovat merkkejä hitaudesta. Sarjan kuvissa liike ilmenee hahmon muotona ja toistona, perspektiivien ja tapahtumapaikkojen vaihtumisena sekä erilaisina konventioon perustuvina ilmaisutapoina. Lisäksi sarjan liike ilmenee kuvien sarjamaisessa luonteessa, mikä kuljettaa tarinan kerrontaa eteenpäin. Viime kädessä sarjan kuvat ovat tulkittavissa vain osana kuvien sarjaa sekä ennen kaikkea vuorovaikutuksessa sanallisen kerronnan kanssa.
Subject: Appelgren, Tove
Savolainen, Salla
kuvakirjat
kuvakirjan tutkimus
kuvan ja sanan vuorovaikutus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record