Stereotypiat ja suhtautuminen Suomeen ja sen naapurimaihin Ruotsiin, Viroon ja Venäjään : Neljäsluokkalaisten mielikuvia meistä ja muista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074734
Title: Stereotypiat ja suhtautuminen Suomeen ja sen naapurimaihin Ruotsiin, Viroon ja Venäjään : Neljäsluokkalaisten mielikuvia meistä ja muista
Author: Tyni, Soila
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074734
http://hdl.handle.net/10138/191207
Thesis level: master's thesis
Abstract: Primary school textbooks of geography often transmit a stereotypical image of other nations. Already children have images of other countries, although they have not visited in those. Stereotype refers to how people usually think of one characteristic that represents all members of a given group. The aim of the current research has been to investigate in 4th grader: their images and stereotypes of Finland and Finns, Sweden and Swedes, Estonia and Estonians and Russia and Russians. In addition, I have wanted to find out if children have a negative or positive attitude towards Finland and it's neighbouring countries. It was also examined if the pupils saw some of the countries as similar or different compared to Finland and discussed in terms of national identity: do pupils think of some of the countries as an object of shared identification or as being completely different from us. Data were collected from two primary schools in Nurmijärvi and the participants were from 9 to 10 years old. The questionnaire included drawing and writing tasks. In the questionnaire, pupils were supposed to draw three things that come to their minds first about these countries or their people and to describe them with three adjectives. There were altogether 46 answers: 18 boys and 28 girls. Drawings and written responses were analysed using the tools of content analysis. Data were classified and categorised based on my research questions and theoretical frame. The images of Finland emphasized Finnish nature, while Swedish and Estonian images referred to tourism and pupils' experiences. In Russia's case, images and stereotypes were very political, and many of them were about war. Pupils' attitudes towards Finland and Sweden were very positive and also Estonia was experienced positively. Most negative mentions were from Russia and Russians. Sweden and Estonia were seen as similar to Finland through the positive things, especially Estonia was seen as related. Although children gave examples for similarities in positive matters between Finland and Russia, taken into account the amount of negative adjectives and drawings from Russia, it can be said that Russia is seen as distinct from Finland, Sweden, and Estonia. It can be therefore stated that these pupils had strong stereotypes, and especially about Russia. Stereotypes can lead to prejudice and, also based on this research, should receive more attentions.Alakoulun maantiedon oppikirjat välittävät usein stereotyypistä kuvaa muista valtioista. Jo lapsilla on mielikuvia toisista maista, vaikka he eivät olisi niissä käyneetkään. Stereotypia viittaa siihen, miten ihmisellä on tapana pitää samaa ominaisuutta koko ryhmän ja sen jäsenten piirteenä. Tutkielman tarkoituksena on ollut tutkia neljäsluokkalaisten mielikuvia ja stereotypioita Suomesta ja suomalaisista, Virosta ja virolaisista, Ruotsista ja ruotsalaisista sekä Venäjästä ja venäläisistä. Lisäksi tarkoituksena on ollut selvittää suhtautuvatko lapset Suomeen ja sen naapurimaihin positiivisesti vai negatiivisesti. Aineiston avulla selvitettiin myös, näkevätkö oppilaat jonkin maan samankaltaisena tai erilaisena kuin Suomi sekä pohdittiin asiaa kansallisen identiteetin kannalta: pitävätkö oppilaat jotain maata positiivisen identifioitumisen kohteena tai nähdäänkö jokin maa täysin erilaisena meistä. Aineisto kerättiin kahdesta koulusta Nurmijärveltä ja he olivat iältään 9-10 vuotiaita. Kyselylomake sisälsi piirtämistä ja kirjoittamista. Lomakkeessa piti piirtää kolme mieleen tulevaa asiaa kyseisistä maista tai niiden ihmisistä ja osallistujien tuli myös kuvailla kolmella adjektiivilla näitä valtioita tai ihmisiä. Vastauksia oli yhteensä 46: 18 poikaa ja 28 tyttöä. Aineiston analyysissa on käytetty sisällönanalyysin työkaluja. Aineistoa on luetteloitu ja kategorisoitu tutkimuskysymysten ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Mielikuvat Suomesta olivat hyvin luontopainotteisia, kun taas Ruotsin ja Viron kohdalla ne viittasivat matkailuun ja oppilaiden omiin kokemuksiin. Venäjän kohdalla mielikuvat ja stereotypiat olivat hyvinkin poliittisia ja sotapainotteisia. Oppilaat suhtautuivat hyvin positiivisesti Suomeen ja Ruotsiin, myös Viro koettiin positiiviseksi. Eniten negatiivisia mainintoja sai Venäjä ja venäläiset. Ruotsi ja Viro nähtiin positiivisten asioiden kautta samankaltaiseksi kuin Suomi, erityisesti Viro koettiin sukulaiskansaksi. Myös Venäjästä löydettiin yhteisiä positiivisia mainintoja, mutta ottaen huomioon negatiivisten adjektiivien ja piirrosten määrän, voidaan sanoa, että Venäjä koetaan jonain muuna kuin Suomi, Ruotsi ja Viro. Voidaan siis todeta, että näillä oppilailla oli vahvoja stereotypioita, erityisesti Venäjästä. Stereotypiat voivat johtaa ennakkoluuloihin, joihin tulisi tämänkin tutkielman perusteella kiinnittää enemmän huomiota.
Subject: mielikuvat
stereotypia
kansallinen identiteetti
Suomi
Ruotsi
Viro
Venäjä
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record