Näkökulmia vaativan erityisen tuen nuorten vahvuuskäsityksiin : Selkokielisen luonteenvahvuusmittarin kehittäminen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074769
Title: Näkökulmia vaativan erityisen tuen nuorten vahvuuskäsityksiin : Selkokielisen luonteenvahvuusmittarin kehittäminen
Author: Kääriä, Mira
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074769
http://hdl.handle.net/10138/191228
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objectives. The objective of this study was to develop a Easy to Read Survey of character strengths to be used with intensive special education students. With this survey and interviews this study examined the beliefs concerning strengths that the intensive special needs youth had. Theoretically this study is based on positive psychology and the VIA-philosophy of character strengths. The research done in the field of character strengths education in the context of intensive special education has been scarce. Assessment tools of character strengths suitable for Finnish intensive special education students have not been available. Character strengths education is one way to approach teaching intensive special education students focusing on their strong areas instead of their weaknesses. With this approach the learning environment of these students can be modified to better notice the student's individual qualities. By doing this, we can take another small step towards an inclusive school and society. Methods. This study utilized a mixed methods approach, and both qualitative and quantitative research methods were used. The first phase of the study included the modification of the survey of character strengths to answer to the needs of intensive special education students. In the second phase of the study the Easy to Read character strengths survey was piloted in an intensive special needs class. Eight youth aged 12-14 years participated in the piloting and interviews. One special needs class teacher and three classroom assistants that worked with the students were also asked to evaluate the character strengths of the eight students. In the qualitative analysis, the interview data was analysed using a narrative approach, and different types of beliefs concerning strengths were sought from the interview narratives. In the quantitative analysis, the data describing the youth's character strengths that was collected from three different sources (the survey, the adults' evaluation and the students' self-evaluation) was compared. Finally, the result of the narrative analysis and the quantitative analysis were combined, when the narrative belief types connection to the coherence of the results of the survey and the conformity of the different evaluations was examined. Results and conclusions. The analysis of the narratives found three types of beliefs concerning strengths. These types differed in how the youth saw the meaning of the character strengths in their lives, and what kind of situations the students thought the strengths were needed in. The quantitative analysis found, that when the beliefs were more personal, the different evaluations of the students' strengths were more consistent. Overall, the result of the study showed, that the Easy to Read survey of character strengths identified some of the signature strengths of the intensive special education youth. However, the modified and shortened survey is not equal to the original VIA-survey in accuracy. Nevertheless, the results of this study show that the Easy to Read survey of character strengths is a useful tool in assessing the character strengths of intensive special education youth.Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli laatia selkokielinen luonteenvahvuusmittari vaativan erityisen tuen lasten ja nuorten tarpeisiin, sekä selvittää tätä mittaria hyödyntäen näiden nuorten käsityksiä luonteenvahvuuksista. Tutkimus pohjaa teoreettisesti positiivisen psykologian ajatuksille, ja erityisesti luonteenvahvuuksien VIA-filosofialle. Vaativan erityisen tuen oppilaiden luonteenvahvuuskasvatuksen alueella tehty tutkimus on vähäistä, eikä suomalaisten vaativan erityisen tuen tarpeisiin ole ollut saatavilla luonteenvahvuuksien arviointivälineitä. Luonteenvahvuuskasvatus sekä vahvuuksille perustuva opetus ovat yksi keino lähestyä vaativan erityisen tuen oppilaita positiivisista ominaisuuksista käsin haasteiden ja puutteiden sijaan. Tällaisella lähestymistavalla on mahdollisuus muuttaa vaativan erityisen tuen oppilaiden ympäristöä heidän yksilölliset ominaisuutensa paremmin huomioivaksi. Näin voidaan päästä pieni askel lähemmäs todella inklusiivista koulua ja yhteiskuntaa. Menetelmät. Tutkimus oli monimenetelmäinen, ja siinä lähestyttiin oppilaiden vahvuuskäsityksiä sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa muokattiin luonteenvahvuusmittaria selkokieliseksi sekä muutoin vaativan erityisen tuen oppilaiden käyttöön sopivaksi. Tutkimuksen toisessa vaiheessa toteutettiin luonteenvahvuusmittarin pilotointi erään pääkaupunkiseudun koulun vaativan erityisen tuen pienryhmässä. Mittarin pilotointiin ja haastatteluun osallistui kahdeksan 12-14 -vuotiasta nuorta. Lisäksi luokan erityisluokanopettajalta ja kolmelta koulunkäynninohjaajalta kerättiin arviot luokan oppilaiden luonteenvahvuuksista. Tutkimuksen analyysin kvalitatiivisessa vaiheessa nuorten haastattelukertomuksia analysoitiin narratiivisesti, ja niistä etsittiin erilaisia vahvuuskäsitystyyppejä. Tutkimuksen kvantitatiivisessa osuudessa tarkasteltiin luonteenvahvuusmittarin tulosten, aikuisten oppilaan vahvuuksista esittämien arvioiden sekä oppilaan itsearvion yhdenmukaisuutta. Lopuksi tarkasteltiin sitä, oliko narratiivisessa analyysissä löydetyllä vahvuuskäsitystyypillä yhteyttä näiden arvioiden yhdenmukaisuuteen, ja täten myös selkokielisen luonteenvahvuusmittarin tulosten johdonmukaisuuteen. Tulokset ja johtopäätökset. Vahvuuskertomusten analyysissä löydettiin nuorilta kolmen tyyppisiä vahvuuskäsityksiä. Nämä tyypit erosivat toisistaan siinä, minkälaisena nuoret näkivät luonteenvahvuuden merkityksen ja käyttötilanteet omassa elämässään. Aineiston kvantitatiivisessa analyysissä todettiin, että niillä oppilailla, jotka kertoivat haastattelutilanteessa selkeimmin omista vahvuuksiin liittyvistä kokemuksistaan, ja toivat siis esiin vahvuuksien merkitystä itselleen henkilökohtaisesti, olivat mittarin tulokset, aikuisten esittämät arviot sekä oppilaan itsearviot kaikkein yhdenmukaisimpia. Yleisesti ottaen kvantitatiivisen analyysin tulokset osoittivat, että selkokielinen luonteenvahvuusmittari pystyi tunnistamaan vaativan erityisen tuen nuorilta joitakin heidän ydinvahvuuksiaan. Lyhennettynä ja muokattuna mittari ei kuitenkaan vastaa luotettavuudeltaan alkuperäistä VIA-luonteenvahvuusmittaria. Tutkimuksessa toteutetun pilotoinnin perusteella mittari on kuitenkin käyttökelpoinen vaativan erityisen tuen oppilaiden luonteenvahvuuksien arviointivälineeksi, ja apuvälineeksi näiden nuorten vahvuuksista keskusteluun.
Subject: character strengths
well-being
easy to read -language
positive education
intensive special education
mixed methods
luonteenvahvuudet
hyvinvointi
positiivinen pedagogiikka
vaativa erityinen tuki
selkokieli
monimenetelmäinen tutkimus
Discipline: Special Education
Erityispedagogiikka
Specialpedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Näkökulmia vaat ... in (pro gradu Kääriä) .pdf 1.954Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record