Sosiaalisen tuen yhteys 15–30-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten masennusoireisiin Lasten sepelvaltimotautien riskitekijät -aineistossa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074696
Title: Sosiaalisen tuen yhteys 15–30-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten masennusoireisiin Lasten sepelvaltimotautien riskitekijät -aineistossa
Author: Hietala, Marika
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074696
http://hdl.handle.net/10138/191266
Thesis level: master's thesis
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi
Abstract: Goals: The goal of this study was to find out how social support from different sources (family, friends and significant other) is connected with depressive symptoms among adolescents and young adults. It was also investigated whether the significance of different sources of support changes as the adolescents mature. Depression is one of the most common mental health disorder in the world. Its incidence rises sharply after puberty and, if left untreated, it can have serious consequences for the wellbeing, health and development of adolescents. A number of previous studies have shown that social support is inversely connected with depressive symptoms in all ages and social contexts. Most studies of social support have used assessment instruments measuring perceived social support, which is an individual's cognitive appraisals of the availability of support in times of need. Social support can enhance mental health by buffering the negative effects of stressful life events or by having direct positive effects on well-being. According to Bronfenbrenner's ecological system's theory, the development of adolescents was examined in the context of their changing social networks. Adolescents usually receive support from multiple sources. Most of them maintain good relationships with their parents across the young age. However, when adolescents become more independent from their parents, relationships with friends and significant others usually become closer and more important. Methods: The data was from the national Young Finns Study psychology part conducted in 1992 and 1997. In 1992, there were 2330 participants who were 15-30 years old. Thus, in 1997 the participants were 20-35 years old. There were 1678 participants who answered questionnaires both in 1992 and in 1997. The data was analyzed using one-way variance analysis and linear regression. Results and conclusions: The participants perceived quite a lot of social support. The youngest group (15-18 years old) received less support from friends and significant others than their older counterparts. However, the level of family support was equal in all age groups. Support from both family and friends was inversely connected with depressive symptoms: the more the participant received social support, the fewer depressive symptoms she/he had. However, support from the significant other was not connected with depressive symptoms. The connection between social support from different sources and depressive symptoms was similar across different age groups. In five years follow-up, social support was only slightly connected with depressive symptoms. The connection was stronger in women than in men, but the differences were small. In order to tackle depression, it is important for adolescents to receive enough support from their families and also have positive peer relations in addition to the family social environmentTavoitteet: Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten eri lähteistä (perhe, ystävät ja kumppani) saatava sosiaalinen tuki on yhteydessä masennusoireisiin nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös, vaihteleeko tuen lähteiden merkitys nuoren iän mukana. Masennus on maailman yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä. Nuoruusiässä sen esiintyvyys kasvaa huomattavasti, ja se voi haitata merkittävästi nuorten hyvinvointia, terveyttä ja kehitystä. Aiemmissa tutkimuksissa sosiaalisella tuella on huomattu olevan käänteinen yhteys masennusoireisiin eri ikäryhmissä ja sosiaalisissa konteksteissa. Sosiaalisen tuen ulottuvuuksista tutkimuksissa on yleisimmin tarkasteltu ns. koettua tukea, joka tarkoittaa henkilön käsitystä siitä, miten hyvin hän saa tarvittaessa tukea läheisiltään. Sosiaalinen tuki voi edistää mielenterveyttä toimimalla puskurina negatiivisille elämäntapahtumille tai tukemalla hyvinvointia suoraan. Tässä tutkimuksessa nuoren kehitystä tarkasteltiin Bronfenbrennerin ekososiaalisen teorian pohjalta suhteessa hänen muuttuvaan sosiaaliseen ympäristöönsä. Nuoret saavat yleensä tukea monesta eri lähteestä. Suurin osa nuorista säilyttää hyvät suhteet vanhempiinsa läpi nuoruusvuosien, mutta heidän itsenäistyessään suhteista ystäviin ja mahdolliseen kumppaniin tulee yleensä entistä tärkeämpiä ja läheisempiä. Menetelmät: Tutkimuksessa käytettiin valtakunnallisen Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektin psykologiakyselyiden aineistoa vuosilta 1992 ja 1997. Vuonna 1992 tutkimukseen osallistuneet olivat 15-30-vuotiaita ja heitä oli 2330. Vuonna 1997 tutkimukseen osallistuneet olivat 20-35–vuotiaita. Sekä vuoden 1992 että vuoden 1997 kyselyyn vastanneita oli 1678. Yhteyksien tutkimiseen käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä sekä lineaarista regressioanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimukseen osallistuneet kokivat saavansa keskimäärin melko paljon sosiaalista tukea. Nuorin ikäryhmä (15-18–vuotiaat) koki saavansa vähiten ystävien ja kumppanien tukea vanhempiin ikäryhmiin verrattuna. Perheen tuen taso sen sijaan oli samankaltainen kaikissa ikäryhmissä. Sekä perheen että ystävien tuella oli käänteinen yhteys masennusoireisiin: Mitä enemmän nuori koki saavansa sosiaalista tukea, sitä vähemmän hän raportoi masennusoireita. Sen sijaan kumppanin tuella ei ollut yhteyttä masennusoireisiin. Eri lähteistä saatavan sosiaalisen tuen yhteys masennusoireisiin oli samanlainen eri ikäryhmissä. Viiden vuoden seurannassa sosiaalinen tuki oli ainoastaan heikosti yhteydessä masennusoireisiin. Naisilla sosiaalisen tuen ja masennusoireiden välinen yhteys oli voimakkaampi kuin miehillä, mutta erot olivat pieniä. Masennuksen torjumiseksi olisi tärkeää, että nuoret saisivat riittävästi tukea perheeltään vielä nuoruusiässäkin ja että heillä olisi myös tukea antavia vertaissuhteita kodin ulkopuolella.
Subject: depression
social support
adolescents
young adults
depressio
masennus
sosiaalinen tuki
nuoret
nuoret aikuiset


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record