Anticholinergic medicine burden and older patients

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151361
Title: Anticholinergic medicine burden and older patients
Author: Kumpula, Eeva-Katri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2009
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151361
http://hdl.handle.net/10138/192024
Thesis level: master's thesis
Discipline: Socialfarmaci
Social Pharmacy
Sosiaalifarmasia
Abstract: Anticholinergic medicines are commonly used to treat e.g. incontinence. These medicines have side effects, which may cause and also exacerbate e.g. dryness of the mouth, increased heart rate, and even cognitive impairment. Older people may be more at risk for these side effects as they may be experiencing similar symptoms as a natural effect of aging, and because they may be using several medicines causing these effects. Older people often have a high medicine burden and also a high disease burden. Measuring anticholinergic effects to change medicine regimens and to reduce the symptoms is difficult as there is no golden standard method. This thesis investigated the published methods available for estimating anticholinergic burden in the literature review part, and used one anticholinergic scoring system, the Anticholinergic Risk Scale, in a cross-sectional study to test the effects of anticholinergics on mortality in 1004 older institutionalised patients from Helsinki area public hospitals. Cross-tabulations and Kruskal-Wallis or Chi square methods were used to detect differences between variables such as nutritional status or certain diagnoses when the patients were stratified according to their anticholinergic use. Cox Proportional Hazard regression, the logrank test and Kaplan-Meier curve were used to investigate the effects of anticholinergics on 5-year all-cause mortality. An in vitro serum assay and seven anticholinergic scoring systems were identified in the literature search. Also, 17 anticholinergic lists were identified, which covered 278 medicines, of which 21 appeared on at least eight of the lists. In the empirical study, the women's (n = 745) mean (± SD) age was 83.35 (± 9.99) years, and they were older than the men (n = 241, mean age ± SD 75.11 ± 11.48, p < 0.001). The 1004 patients (response rate 70 %) were using a mean (± SD) number of 7.1 ± 3.4 regular medicines (range 0-20). 455 patients used no anticholinergics, 363 had some anticholinergic burden (score 1 or 2), and 186 had a high burden, with anticholinergic scores of 3 or more. The mean ARS score (± SD) was 1.2 ± 1.5 (range 0-10). When three anticholinergic lists were compared, all three lists identified only 280/791 of patients who were anticholinergic users according to at least one list. No association was found between anticholinergic medicine use and mortality. There are several methods available for measuring anticholinergic burden, but there is a need for a consensus method. This was highlighted by the lack of agreement on medicines on different lists and when three anticholinergic lists tested identified different patients when compared to each other. Anticholinergic use was common in this frail, older patient sample, but no effect on mortality was shown in this study setting. The cross-sectional nature of the data limits the reliability of the study, and any conclusions beyond older patients in Helsinki area must be done very cautiously. Future research should define anticholinergics better and investigate their possible effect on mortality in a prospective, randomised, and controlled setting.Antikolinergisiä lääkkeitä käytetään yleisesti mm. inkontinenssin hoitoon. Näillä lääkkeillä on sivuvaikutuksia, jotka voivat aiheuttaa tai pahentaa esim. suun kuivumista, sydämentykytystä tai jopa kognitiivisia kykyjä. Vanhukset saattavat kärsiä näistä oireista osana luonnollista vanhenemista, ja heillä saattaa olla käytössään useita antikolinergisia lääkkeitä. Tästä johtuen heillä saattaa olla suurempi riski kärsiä näistä sivuvaikutuksista. Vanhuksilla on usein suuri lääke- ja sairaustaakka. Antikolinergisten vaikutusten mittaaminen lääkehoitojen muuttamiseksi ja oireiden vähentämiseksi on vaikeaa, koska saatavilla ei ole referenssimenetelmää. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kirjallisuusosiossa antikolinergisten lääkkeiden taakan mittaamiseen käytettäviä menetelmiä. Erästä tällaista menetelmää, Anticholinergic Risk Scalea (ARS) käytettiin läpileikkaustutkimuksessa arvioitaessa antikolinergien käytön vaikutusta kuolleisuuteen potilasaineistolla, jossa mukana oli 1004 laitoshoidossa olevaa vanhusta Helsingin alueen julkisista sairaaloista. Ristiintaulukoinnin ja Kruskal-Wallisin sekä Khin neliö -testien avulla tutkittiin eri antikolinergisen taakan omaavien ihmisten eroja mm.ravitsemustilassa ja tietyissä diagnooseissa. Coxin suhteellisen riskin regressio-menetelmällä, logrank-testillä ja Kaplan-Meier-kuvaajalla tutkittiin antikolinergien vaikutusta kuolleisuuteen viiden vuoden tarkasteluvälillä. Kirjallisuushaussa löytyi in vitro seerumimääritys sekä 7 antikolinergien pisteytysmenetelmää. Lisäksi löydettiin 17 antikolinergilistaa, joilla oli yhteensä 278 lääkeainetta, joista 21 löytyi vähintään kahdeksalta listalta.Kokeellisessa tutkimuksessa naisten (n = 745) keski-ikä oli 83.35 (± 9.99, SD) vuotta, he olivat vanhempia kuin miehet (n = 241, keski-ikä 75.11 ± 11.48 vuotta, p < 0.001). Tutkimuksen 1004 osallistujaa (vastaus-% 70) käytti 7.1 ± 3.4 lääkettä säännöllisesti (vaihteluväli 0-20). 455 potilasta ei käyttänyt lainkaan antikolinergeja, 363 käytti jonkin verran (pisteysaldo 1 tai 2), ja 186 käytti paljon (pistesaldo 3 tai yli). Keskimääräinen ARS-pistemäärä oli 1.2 ± 1.5 (vaihteluväli 0-10). Verrattaessa kolmea antikolinergilistaa toisiinsa, vain 280/791 potilasta tunnistettiin antikolinergien käyttäjäksi yhtä aikaa kolmen listan avulla. Antikollinergien käytöllä ei ollut tässä tutkimuksessa yhteyttä kuolleisuuteen. Useasta antikolinergikuormitusta mittaavasta menetelmästä huolimatta tarvitaan konsensus-menetelmä. Tätä korosti tutkimuksessa havaittu vaihtelu siinä, mitkä lääkkeet olivat antikolinergisilla listoilla, ja miten eri listat tunnistivat eri potilaita antikolinergien käyttäjiksi. Tämä heikkokuntoinen vanhusväestö käytti yleisesti antikolinergeja, mutta yhteyttä kuolleisuuteen ei löydetty tässä koeasetelmassa. Tutkimuksen läpileikkausrakenne rajoittaa sen luotettavuutta, eikä tuloksia voida varauksetta yleistää muihin potilasryhmiin. Tulevissa tutkimuksissa tulisi keskittyä määrittelemään antikolinergit paremmin, ja tutkia niiden mahdollista vaikutusta kuolleisuuteen prospektiivisissa, satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa tutkimuksissa.
Subject: anticholinergic
measuring
older people
mortality
adverse effects
antikolinergit
mittaaminen
vanhukset
kuolleisuus
haittavaikutukset


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
pro_gradu_Kumpula_Eeva-Katri_2009.pdf 1.009Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record