Les formes d’adresse dans un corpus de films français et leur traduction en finnois

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5944-5
Title: Les formes d’adresse dans un corpus de films français et leur traduction en finnois
Author: Isosävi, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Romance Languages
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The use of forms of address in French films and their Finnish translations The use of forms of address constitutes an integral part of speakers’ communicative competence. In fact, they are not only used to assign to whom the speech is addressed, but also to construct the relationship between speakers. However, the choice of a suitable form is not necessarily evident in modern, pluralistic society. By the notion form of address, I refer to pronouns of address (tu vs. vous) and different nouns of address like names, titles (Monsieur, Madame, Mademoiselle), kinship terms, occupational terms, terms of endearment and insults. The purpose of the present thesis is, first, to study the semantic and pragmatic values of forms of address in dialogues of modern French films, and, second, their translation in Finnish subtitles. It is evident that film language is not spontaneous, but only a representation of authentic speech, and that subtitles are a written version of the original spoken language. Consequently, this thesis studies spoken fictive dialogues and their written translations. The methods applied in the study are the Interactional and Pragmatic Approach as well as Translatology. The role of forms of address in an interpersonal relationship is studied with dimensions of distance and power (Brown and Gilman 1960, Kerbrat-Orecchioni 1992), whereas the pragmatic dimension permits studying in particular the use of forms of address in speech acts (Kerbrat-Orecchioni 2001). The translation strategies are studied with the help of Venuti’s (1995) notions of foreignizing and domesticating strategies. The results of the thesis suggest that the pronoun use in the studied films is usually reciprocal. However, the relations of power have not disappeared, but are expressed in a more discrete manner with nouns of address (for instance vous + Docteur vs. vous + Anita). The use of the pronoun of address vous seems still to be common, but increased intimacy is expressed by accompanying familiar nouns of address like first names. The nominal forms of address accompany different speech acts, but not in a systematic manner. In a dialogue they appear usually in the first speech act, and more rarely in the response, but not in both. In addition, they have an important role in the mechanics of conversation. The translators here face multiple demands, and their translations seem mostly to be a compromise between foreignizing and domesticating strategies.Väitöskirjassa tarkastellaan puhuttelumuotojen käyttöä ranskankielisissä nykyelokuvissa sekä niiden kääntämistä suomenkielisissä tekstityksissä. Puhuttelumuodoilla viitataan sinutteluun ja teitittelyyn sekä erilaisiin puhuttelusanoihin: etu- ja sukunimiin, titteleihin Monsieur/Madame/Mademoiselle (herra/rouva/neiti), sukulaisuutta ilmaiseviin sanoihin (esim. äiti), ammattinimikkeisiin (esim. tohtori), hellittelynimityksiin (esim. kulta) sekä loukkaaviin ilmauksiin (esim. ääliö). Väitöskirjan tulokset osoittavat, että sinuttelu rajoittuu ranskankielisissä elokuvissa vain perheenjäseniin ja lähimpiin ystäviin; teitittely on edelleen yleistä. Tavallisesti puhekumppanit joko sinuttelevat tai teitittelevät toisiaan – on harvinaisempaa, että toinen sinuttelee toisen teititellessä. Valtasuhteita voidaan kuitenkin ilmaista hienovaraisesti pelkillä puhuttelusanoilla: molemminpuolisesta teitittelystä huolimatta vain ylempi käyttää puhekumppanin etunimeä kun taas alempi titteliä. Läheisyyttä voidaan tuoda teitittelyyn siten, että molemmat käyttävät toistensa etunimiä. Ranskan puhuttelusanojen liiallista käyttöä tunnutaan välttelevän elokuvissa: ne esiintyvät yleensä ensimmäisessä puheenvuorossa tai joskus vastauksessa, mutta harvemmin molemmissa. Puhuttelusanat voivat liittyä kaikenlaisiin puheakteihin kuten tervehdyksiin, pyyntöihin, kysymyksiin, kiitoksiin sekä toteamuksiin ja auttaa niiden tulkinnassa. Puhuttelusanoilla on myös tärkeä merkitys keskustelun toiminnassa kuten puheenvuorojen jakamisessa. Suomentajat ovat monien vaatimusten edessä. Ensinnäkin ranskan ja suomen puhuttelujärjestelmien käytöt eroavat toisistaan, joten kääntäjät joutuvat miettimään, kumman kielen systeemiä seuraavat. Toiseksi elokuvatekstittäjät kohtaavat esim. tilan ja ajan suhteen rajoitteita, jotka voivat vaikuttaa kääntämiseen. Suomentajien strategioissa on piirteitä kotouttamisesta: esimerkiksi valtaosassa käännöksiä osa ranskan kielen teitittelystä on käännetty tekstityksessä sinutteluksi. Lähtökielen piirteet näkyvät kuitenkin esimerkiksi suomen kielelle vieraiden puhuttelusanojen suuressa määrässä. Yleisesti ottaen käännöksiä voidaan kutsua kompromisseiksi, sillä niissä on piirteitä sekä lähtö- että kohdekielestä. On huomattava, että väitöskirjan elokuva-aineisto ei ole spontaania puhetta, vaan yhtäältä käsikirjoitettua, aitoa puhetta imitoivaa ja toisaalta kirjoitettua käännöskieltä. Tutkimuksen tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää paitsi kääntäjien koulutuksessa ja kulttuurien välisessä tutkimuksessa, myös ranskan kielen opetuksessa, sillä puhutuiksi tarkoitetuissa elokuvadialogeissa puhuttelukäytännöt voivat olla lähempänä aitoa puhetta kuin esimerkiksi oppimateriaaleihin kirjoitetuissa keskusteluissa.L’usage des formes d’adresse constitue une partie intégrante de la compétence communicative des locuteurs. En effet, elles sont employées non seulement pour indiquer à qui la parole est adressée, mais aussi pour construire une relation interpersonnelle entre les locuteurs. Cependant, le choix d’une forme appropriée n’est pas toujours simple dans la société pluraliste contemporaine. Avec la notion forme d’adresse, je fais référence aux pronoms d’adresse (tu vs vous) ainsi qu’aux formes nominales d’adresse (FNA) : prénoms, patronymes, titres (Monsieur, Madame, Mademoiselle), termes de parenté, noms de métier / de fonction et titres professionnels, termes affectifs à valeur positive et à valeur négative. L’objectif de cette thèse de doctorat est d’étudier, d’une part, leurs valeurs sémantiques et pragmatiques dans des dialogues de films français modernes et, d’autre part, leurs traductions dans des sous-titres finnois. Il est à souligner que la langue du cinéma n’est pas spontanée, mais seulement une représentation de l’authenticité et que les sous-titres ne représentent qu’une version scripturalisée de la version orale d’origine. L’étude portera donc sur un langage oralisé et sa traduction scripturalisée. Cette thèse s’inscrit dans le cadre de l’approche interactionnelle et pragmatique ainsi que de la traductologie. Le rôle des formes d’adresse dans la relation interpersonnelle est analysé avec les dimensions distance et pouvoir (Brown et Gilman 1960, Kerbrat-Orecchioni 1992), tandis que la dimension pragmatique permet d’étudier surtout le lien des formes d’adresse avec des actes de langage (Kerbrat-Orecchioni 2001). Les stratégies de traduction sont examinées avec les notions sourcière vs cibliste de Venuti (1995). Selon les résultats obtenus, l’emploi des pronoms d’adresse est généralement réciproque. Cela ne signifie pas que les relations de pouvoir aient disparu, mais elles sont exprimées de manière plus discrète à l’aide des FNA (par exemple vous + Docteur vs vous + Anita). Le vouvoiement reste courant, mais pour marquer une intimité accrue, des FNA familières, tels que les prénoms, peuvent s’y ajouter. Les FNA peuvent accompagner de nombreux actes de langage, mais leur apparition n’y est pas de règle. Dans l’échange, elles apparaissent le plus souvent dans l’acte initiatif, parfois dans l’acte réactif, mais rarement dans les deux. De plus, elles occupent un rôle important dans la mécanique de la conversation. Les traducteurs doivent faire face à de multiples exigences, et leurs traductions semblent être un compromis entre une stratégie sourcière et une stratégie cibliste.
URI: URN:ISBN:978-952-10-5944-5
http://hdl.handle.net/10138/19243
Date: 2010-01-22
Subject: ranskalainen filologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
memoires.pdf 1.508Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record