Lapsiperheen häätöuhka

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706194981
Title: Lapsiperheen häätöuhka
Author: Palomäki, Kaisa
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706194981
http://hdl.handle.net/10138/193527
Thesis level: master's thesis
Discipline: Sosiaalityö
Social Work
Socialt arbete
Abstract: Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on häätöuhan alla olevan lapsiperheiden kanssa työskentely ja siihen liittyvä yhteistyö, sekä häätöuhka yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkimus tarkastelee yhteistyöhön ja monitoimijuuteen liittyviä kysymyksiä niin asiakkaan kuin ammattilaistenkin näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sitä, millaisena häätöuhan alla ollut perhe on kokenut siihen liittyvän prosessin. Toisena tutkimuskysymyksenä on selvittää tarkemmin sosiaalityöntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden käsityksiä yhteistyöstä liittyen asunnottomuuden uhan alla olevien lapsiperheiden kanssa työskentelyyn. Kyseessä on case-tutkimus, jonka keskiössä on lapsiperheen kokemus häätöuhasta ja siihen liittyvien eri viranomaisten tai toimijoiden välinen yhteistyö. Aineistona tässä tutkimuksessa on häätöuhan kokeneen perheen äidin haastattelu, sekä kolmen häätöuhkatilanteisiin liittyvissä verkostoissa mukana olleen ammattilaisen (asumisneuvoja, aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä) haastattelut. Häätöuhkaa ilmiönä tarkastellaan yksittäisen perheen kokemuksen kautta. Tutkimuksessa tilastollinen tarkastelu paikantaa case-perheen tyypillisyyden sekä häätöuhkailmiöön, että yksinhuol-tajalapsiperheen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden. Tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi diskurssianalyyttisin piirtein, jossa erityisesti ammattilaisten haastatteluaineistojen analyysissä sovelletaan diskurssianalyyttisiä piirteitä. Analyysi on teoriaohjaava. Perheenäidin haastatteluaineiston tulkinnassa on käytetty tulkintateoriana toimijuuden ja toiseuden käsitteitä (Krok 2009; Viitasalo 2013). Ammattilaisten aineiston analyysissä on sovellettu yhteistyön mallia (Whittington 2003) sekä luottamusta monitoimijaisessa yhteistyössä (Muukkonen 2016). Yksinhuoltajaäidin taloudellinen ahdinko näyttäytyy jatkuvana suunnittelun pakkona ja valinnanvapauksien rajoittumisena. Elämänkriisien keskellä tapahtunut vuokravelkaantuminen ja siihen liittyvät tapaamiset eri toimijoiden välillä olivat äidille ristiriitaisia kokemuksia. Kuulluksi tulemisen kokemus ja huomioiminen edesauttoivat äitiä luottamuksen tunteen saavuttamisessa. Asumisneuvojan rooli kiinnittyy vuokranantajaan, ja suhteessa asiakkaaseen korostuu normaaliuden tavoite ja asiakkaan oman vastuun korostaminen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä saattoi kyseenalaistaa toisen työntekijän arviota hänen tarpeellisuudestaan olla verkostossa mukana. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän suhde asiakkaaseen oli tukija ja rinnallakulkija. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä koki itsensä vastuutyöntekijäksi useimmissa häätöuhkiin liittyvissä verkostoissa. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän suhde asiakkaaseen oli toisaalta tukija, toisaalta kontrolloija, jonka tehtävänä oli tuoda esiin asiakkaan omaa vastuuta. Yhteistyö ammattilaisten välillä rakentuu usealla tasolla. Usean toimijan mukanaolo lapsiperheen häätöuhkatilanteessa ei tarkoita, että tahot toimisivat yhteistyössä. Merkityksellisin tekijä monitoimijuuden toteutumisessa ammattilaisten ja perheen välillä on keskinäinen luottamus. Yhteistä eri toimijoilla on näkemys vuokravelasta useiden asioiden summana, pitkäaikaisen hankalan tilanteen tai äkillisen elämänkriisin seurauksena. Luottamus syntyy henkilökohtaisella tasolla, ja sen rakentumiseen voi mennä aikaa. Ammattilaisille oman roolin määrittely suhteessa muihin toimijoihin nähtiin olennaisena työskentelyn on-nistumisen kannalta. Työnjaolliset kysymykset koettiin tärkeinä. Organisaatiotason linjauksien nähtiin edesauttavan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Monitoimijuus uhkaa jäädä vain tavoitteeksi, mikäli verkoston jäsenet eivät pääse vastuu- ja roolikysymyksissä yhteisymmärrykseen. Verkostopallottelu saattaa päätyä kiistelyyn siitä, kenen vastuulle lapsiperheen häätöuhka kuuluu. Yhteistyön tavoitteiden määrittely asiakkaan kanssa on monitoimijuuden edellytys. Asiakaslähtöisyyteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota vuokravelkatilanteissa. Mikäli luottamusta ei ole, tai asiakas ei tule kuulluksi, jää monitoimijuus toteutumatta, ja yhteistyö vain ammattilaisten väliseksi.
Subject: häätöuhka
vuokravelka
monitoimijuus
verkostoyhteistyö
aikuissosiaalityö
asumisneuvonta


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Palomaki_Sosiaalityo.pdf 827.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record