Mustaherukkalajikkeiden lepotila ja kylmänkestävyys

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706154909
Title: Mustaherukkalajikkeiden lepotila ja kylmänkestävyys
Author: Kemppinen, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706154909
http://hdl.handle.net/10138/193742
Thesis level: master's thesis
Discipline: Växtproduktions biologi
Plant Production Biology
Kasvintuotannon biologia
Abstract: Mustaherukka (Ribes nigrum L.) on kylmien alueiden puuvartinen kasvi ja ja se sopeutuu hyvin Suomen boreaaliseen vyöhykkeeseen. Musta- ja viherherukkaa viljeleviä yrityksiä oli vuonna 2014 alle 600 kpl ja viljelyala 1449 ha ja satotaso yli 1000 kg/ha. Vuonna 2016 yrityksiä oli 544 kpl ja viljelyala 1435 ha ja satotaso alle 1000 kg/ha. Kotimaisen herukan korkeaa hintaa on ollut paineita alentaa, koska ulkomaiset edullisemmat tuontimarjat ovat vallanneet alaa teollisuudessa. Ilmaston lämpeneminen voi olla tulevaisuudessa vakava uhka mustaherukan viljelylle. Talven ja kevään vaihtelevat lämpötilat voivat tuoda ongelmia lepotilan ylläpitämiseen. Suomeen tarvitaan uusia mustaherukkalajikkeita ja tarkoituksena tässä tutkimuksessa oli selvittää eri lajikkeiden lepotilan syvyyttä, purkua eri ajankohtina ja talvenkestävyyttä. Tuloksia varten seurattiin silmujen puhkeamista määrällisesti ja ajallisesti hyödöissä. Tutkimukseen lepotilan purkautumisesta kuului vielä versojen käsittely eri lämpötiloissa ja valo-oloissa ennen hyötöä. Kylmänkestävyyttä testattiin portaittain alenevilla lämpötiloilla kontrolloidussa pakkastestissä. Tulokset osoittivat, että silmujen puhkeaminen oli pienintä syvimmän lepotilan aikaan lokamarraskuussa ja suurinta helmikuussa, jolloin lepotila on jo purkautunut. Lajikkeet ‘Almia’ ja ‘Gagatai’ pystyivät pitämään lepotilansa parhaiten; lokakuun ensimmäisessä hyödössä silmuja puhkesi 0 %. Helmikuussa silmujen puhkeaminen oli erityisen runsasta ja ‘Ben Tronilla’ niitä puhkesi jopa 80 %. Silmujen puhkeamiseen kului eniten aikaa loka-marraskuussa ja vähiten helmikuussa, keskimäärin 10 päivää. Optimaalisin lämpötila lepotilan purkautumisessa oli 0°C. Valo nopeutti lajikkeella ‘Mikael’ silmujen puhkeamista +18 °C:ssa. Aikaa kului vähemmän silmujen puhkeamiseen, mitä pidempi käsittelyaika oli ollut. Lämpötilat +12 °C ja+18°C olivat liian korkeita lepotilan purkautumiselle. Kylmänkestävyydessä lajikkeet eivät eronneet paljoakaan toisistaan. Tulokset osoittivat, että lajikkeet eroavat toisistaan lepotilan syvyydessä ja purkautumisessa. Parhaiten lepotilansa pitivät ‘Almiai’ ja ‘Gagatai’. Nämä lajikkeet voisivat olla hyviä vaihtoehtoja Suomen viljelyyn. Ne olivat myös talvenkestäviä. Tulevaisuudessa tulisi jalostaa mustaherukkalajikkeita, jotka sopeutuvat monenlaisiin ympäristöihin. Tulisi myös löytää tai jalostaa lajikkeita, joilla on hyvä talvenkestävyys ja jotka pysyvät lepotilassa, vaikka lämpötilat vaihtelevat talvella.Blackcurrant (Ribes nigrum L.) is a woody plant in cold regions and it adapts well for the Finland’s boreal zone. There were less than 600 companies farming blackcurrant and green currant in 2014 and the acreage was 1449 ha and the level of yield was over 1000 kg/ha. In year 2016, the number of companies were 544 and the acreage was 1435 ha and the level of yield less than 1000 kg/ha. There has been a pressure to reduce the high price of domestic blackcurrant, due to that the inexpensive imported berries have been taken more position in industry. The global warming can be a serious threat for the cultivation of blackcurrant in the future. There is a need for new cultivars of blackcurrant in Finland and the objective of this research was to examine the depth and reversal of on dormancy on various points of time and the resilience of winter. For the results the bud burst was monitored in quantity and temporal on forcing. The processing of release of dormancy in various temperatures and light conditions before the forcing was also included to the research. The cold hardiness was tested in temperatures, which was descending step by step in controlled sub-zero experiment. The results demonstrated that the bud burst was the lowest during the deepest dormancy in OctoberNovember and the largest in February, when the dormancy was already released. ‘Almiai’ and ‘Gagatai’ were the best cultivars, which were able to maintain the dormancy; in first forcing in October, bud burst 0 %. The bud burst was particularly substantial in February and ‘Ben Tron’ the bud burst was even 80 %. In October-November the time elapsed for bud burst was highest and least was in February with average of 10 days. The most optimal temperature in dormancy release was 0 ⁰C. On the cultivar ‘Mikael’ the bud burst was quicken in +18 ⁰C . The longer the processing time was, the shorter was the time for bud burst. The temperatures +12 ⁰C and +18⁰C were too high for dormancy release. In cold hardiness, the cultivars didn’t differ much from each other. The results demonstrate that the cultivars differ from each other in the depth of dormancy and release. ‘Almiai’ and ‘Gagatai’ maintained best their dormancy. These cultivars could be suitable options for farming in Finland. They were also winter hardiness. In the future, there should be breeding of blackcurrant cultivars, which adjust different kind of environments. Additionally, we should discover and breed cultivars, which have good resistant for winter and maintain dormancy, even though the temperatures are varying in winter.
Subject: blackcurrant
dormancy
chilling
cold hardiness
mustaherukka
lepotila
vilutus
kylmänkestävyys


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record