Metsäpirulainen : Liikemies Erik Johan Längman (1799-1863) talousjärjestelmän murroksessa

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5677-2
Julkaisun nimi: Metsäpirulainen : Liikemies Erik Johan Längman (1799-1863) talousjärjestelmän murroksessa
Tekijä: Yrjänä, Jouni
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, historian laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: The Forest devil. Businessman Erik Johan Längman (1799 1863) in the transition of economic system In Finnish historiography, Erik Johan Längman (1799-1863) bears a bad reputation of his own level: a mean, profit-seeking businessman who did not care too much about methods in his operations. Although little known, Längman has been praised as one of the pioneers of modern industry in the Grand Duchy of Finland, which belonged to the Russian Empire. From the mid 1830s Längman owned iron mill and several sawmills around the country. The growing demand of the markets in the 1830s, especially in Great Britain, marked a strong stimulus to Finnish lumber industry. At the same time claims for stricter rule over the sawmill industry were raised by high officials. The momentum of the conflict, the Forest Act of 1851, brought an end to illegal overproduction. In this biography, particular emphasis is laid on the entrepreneurial behaviour of Längman, but also on the effect the entrepreneurs had on the Crown s policies. On the other hand, how did the limitations imposed by the Crown guide the actions of the sawmill owners? The solutions adopted by the sawmill owners and the manoeuvring of the government are in a constant dialogue in this study. The Finnish sawmill industry experienced a major change in its techniques and methods of acquiring timber during the 1830s. Längman particularly, with his acquisition organisation, was able to find and reach faraway forests with unexpected results. The official regulating system with its strict producing quotas couldn t follow the changes. When the battle against the sawmill industry really started on, in 1840, it didn t happen for the benefit of iron industry, as argued previously, but to save Crown forests from depletion. After the mid 1840s Längman and the leader of the Finnish nationalistic movement, J. V. Snellman questioned the rationality of the entire regulation system and in doing so they also posed a threat against the aristocratic power. The influential but now also badly provoked chairman of the economic division of senate, Lars Gabriel von Haartman, accused the sawmill-owners harder than ever and took the advantage of the reactionary spirit of imperial Russia to launch the state forest administration. Längman circumvented the conditions of privileges, felled Crown forests illegally and accusations were brought against him for destroying his competitors. The repeated conflicts spoke primarily about a superior business idea and organisational ability. Although Längman spent his last years mostly abroad he still had interests in Finnish timber business when the liberation of sawmill-industry was established, in 1861. Surprisingly, the antagonism around the Crown forests continued, probably even more heated.Kauppias Erik Johan Längman hakeutui konkurssin tehtyään rauta- ja sahateollisuuden pariin. Hän luopui laitoksistaan 1856 ja keskittyi metsäkauppoihin ja teollisiin sijoituksiin. 1860-luvun alussa hän perusti tekstiilitehtaan Malmöhön ja johti Pohjois-Suomessa höyrysahahanketta. Historiankirjoitus on luokitellut Längmanin poikkeuksellisen häikäilemättömäksi liikemieheksi, mutta myös modernin suomalaisen teollisuuden pioneeriksi. Längmanin persoonaa ja elämäntyötä on tunnettu kuitenkin huonosti. Metsäpirulainen kumoaa, syventää ja monipuolistaa näkemyksiä ja nostaa esille myös Längmanin kokemat vaikeat vastoinkäymiset. Längman oli sahateollisuuden edelläkävijä valtion kiristäessä toimialan kontrollia. Kruunu kahlitsi köyhän maan pääteollisuuden kasvua yli neljännesvuosisadan ajan kansantalouden kustannuksella. Tutkimus osoittaa sahaliikkeen olleen monin tavoin edistyksellisempää kuin on ajateltu. Vesisahojen tekniset uudistukset, kaukohankinta metsänvuokraussopimuksineen ja savottatöineen tehostivat toimintaa ja pilkkasivat sääntelyjärjestelmän periaatteita. Valtion linjaus oli reaktio sahanomistajien innovatiivisuuteen, ei ruukkiteollisuuden toiveisiin, kuten on esitetty. Längmanin liikkeen ja kruunun politiikan muutosten samanaikainen tarkastelu paljastaa muista sahatavaran viejistä poikkeavan kiristyvän linjauksen syyksi kruununmetsien epäselvän hallinnollisen kohtalon. Vaikutusvaltainen finanssipäällikkö Lars Gabriel von Haartman halusi vastoin senaatin enemmistöä metsät valtion suojeluun. Längman ulotti Ummeljoen ja muiden sahojensa kaukohankinnan lonkerot jo syrjäisiin kruununmetsiin, joiden pahimmaksi viholliseksi finanssipäällikkö tulkitsikin elinvoimaisen sahan. von Haartmanin metsäpirulaiseksi kiroama Längman ja kansallinen herättäjä J. V. Snellman osoittivat julkisuudessa järjestelmän puutteita ja antoivat tukensa kruununmetsien asutuspolitiikalle. Itä-Suomen varhainen fennomania oli monin tavoin kytköksissä sahaliikkeeseen. von Haartman piti niitä yleisen yhteiskuntarauhan ja moraalin pahimpina uhkina. Vuoden 1850 kielireskripti ja seuraavan vuoden metsäasetus olivat osin saman hengen tuloksia. Valtion metsähallinto perustettiin 1859, jolloin myös sahateollisuus käytännössä vapautettiin. von Haartman oli jo väistynyt. Sahaliikkeen ja kruunun kiista valtion metsistä jatkui silti lähivuodet katkerana, myös Längmanin osalta. Längmanin syksyllä 1859 laatima testamentti osoitti hänen erkaantuneen Snellmanista, joka kielsi kansalliset kunniavelat ja priorisoi kansallisen ohjelmansa tarvittaessa liberaalin linjauksen edelle.
URI: URN:ISBN:978-952-10-5677-2
http://hdl.handle.net/10138/19398
Päiväys: 2009-09-04
Avainsanat: suomen ja Pohjoismaiden historia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
metsapir.pdf 2.438MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot