Substrata Uralica : Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4519-6
Title: Substrata Uralica : Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects
Author: Saarikivi, Janne
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finno-Ugrian Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2006-12-02
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4519-6
http://hdl.handle.net/10138/19635
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The thesis consists of five articles and an introduction. It treats the problems of the Uralic substrate, most notably, the substrate toponyms, in the Russian dialects of Arkhangelsk region. The articles contribute to the general linguistic discussion concerning the nature of linguistic substrate and the outcome of language shift and to the onomastic discussion concerning the etymologisation and ethnic interpretation of substrate toponymy. Among the questions the articles scrutinised are the following: 1) How may phonetic and morphosyntactic substrate interference be verified? 2) How typical is the transfer of vocabulary in the case of a language shift? 3) How the borrowing of toponymy and appellative vocabulary are connected in the case of a language shift? 4) How does the etymologisation of the toponyms differ from the etymologisation of appellatives? 5) How reliable can the toponymic etymologies be? 6) How can the substrate language be identified? It is found that the substrate interference that can be meaningfully studied, from the point of view of historical linguistics, is predominantly lexical and not related to phonetics and morphosyntax, as presumed in many handbooks. New methods are outlined for the identification of substrate languages separately from the lexical, phonological and typological point of view by using the substrate toponymy as the main source of information on extinct languages. A reliability scale for the toponymic etymologies is developed that helps to identify the kinds of etymologies containing ethnohistorically meaningful information. The study also sheds light on questions related to Uralistics and Slavistics. The most important of these are the following: 1) Which Uralic languages were spoken in North Russia prior to Slavic? 2) When did the Slavicisation of the Finno-Ugrian population take place in the area of the Arkhangelsk Region? 3) What is the significance of the Finno-Ugrian substrate in northern Russian dialects to comparative Uralistics? 4) Are there any traces of pre-Uralic substrate languages in north-eastern Europe? The Finnic substrate languages, already identified by earlier studies, seem to have consisted of two groups, one of which was closest to the southern Finnic. Also, language(s) close to Sámi in some respects though not identical with it where spoken in pre-Slavic North Russia.Väitöstutkimuksen aiheena ovat kuolleiden suomalais-ugrilaisten kielten jäljet pohjoisvenäläisissä murteissa. Sen viidessä artikkelissa pohditaan metodeja, joita voidaan käyttää kuolleiden kielten jälkien selvittämiseksi nykykielissä. Samalla pyritään vastaamaan kysymykseen, keitä olivat historiallisissa lähteissä mainitut, mutta venäläisiin assimiloituneet Pohjois-Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat, taipaleentakaiset t uudit ja bjarmit. Pohjois-Venäjän nykyisen Arkangelin alueen venäläisasutus syntyi keskiajalla. Tätä ennen ja pitkään samanaikaisesti venäjän kanssa alueella on puhuttu suomelle lähisukuisia itämerensuomalaisia kieliä, jotka katosivat lopullisesti n. 1600-luvulla. Tällaisia kieliä näyttää olleen ainakin kaksi ryhmää, joista toinen on muistuttanut karjalaa, toinen viroa. Lisäksi alueella on puhuttu itämerensuomalaisista kielistä poikkeavia kielimuotoja, jotka ovat muistuttaneet saamea, mutta eronneet nykyisistä saamelaiskielistä eräiden tärkeiden piirteiden osalta. Tutkimuksen artikkelit osoittavat, että suomelle lähisukuisten kielten puhuma-alue on ollut vielä keskiajalla huomattavasti nykyistä laajempi idässä. Myös suomen lähisukukielten kontaktit permiläisiin kieliin (komiin ja udmurttiin) ovat ilmeisesti olleet aikaisemmin oletettua pitkäkestoisempia ja merkittävämpiä. Tutkimuksen merkittävimpiä tuloksia ovat havainnot siitä, miten kuolleiden kielten jäljet nykykielissä ilmenevät. Eräät aikaisemmat tutkimukset ovat korostaneet kuolleiden kielten puhujien kielenvaihdon tuloksena syntyvien ns. substraattivaikutusten kohdistuvan kielen äännejärjestelmään ja rakenteisiin. Pohjoisvenäläisissä murteissa substraattivaikutukset ovat kuitenkin ensisijaisesti sanastoa koskevia. Erityisesti paikallisia käsitteitä kuvaava erikoissanasto ja paikannimet ovat lainautuneet kuolleista kielistä venäjään. Tutkimuksen viimeisessä artikkelissa pyritään muissa artikkeleissa kehiteltyjen metodien pohjalta vastaamaan kysymykseen, onko myös nykyisissä itämerensuomalaisissa ja saamelaiskielissä lainoja kuolleista muinaiskielistä. Saamelaiskielten osalta tällainen vaikutus näyttää varmalta ja itämerensuomalaisten kieltenkin osalta hyvin todennäköiseltä.
Subject: suomalais-ugrilainen kielentutkimus
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
substrat.pdf 20.77Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record